Ripsiäiset

Ripsiäinen Marika LinnamäkiTunnistus

Ripsiäiset ovat pieniä, noin 1-2 mm:n mittaisia, nopeasti juoksevia hyönteisiä. Aikuisilla ripsiäisillä on kaksi paria kapeita, hapsureunaisia siipiä. Ripsiäisiä esiintyy erityisesti kukissa, joista ne hakevat ravintoa, mutta niitä tavataan myös muualta kasveista. Yleinen ripsiäinen on väritykseltään selvästi musta, kun taas kalifornianripsiäinen on ruskea.

Tupakkaripsiäinen puolestaan muistuttaa hyvin paljon kalifornianripsiäistä, mutta on tätä jonkin verran pienempi sekä väriltään vaaleampi. Lisäksi tupakkaripsiäisten vioitus alkaa useimmiten kasvin alalehdiltä, jonne ripsiäiset hakeutuvat kuoriutumisensa jälkeen. Vioitus leviää alhaalta ylöspäin. Kalifornianripsiäinen taas löytyy kukista ja kasvin yläosista ensimmäiseksi.

Vioitus

Kasvihuonekasveilla esiintyvät eri ripsiäislajit aiheuttavat kutakuinkin samantyyppistä vioitusta. Ne rikkovat pistävillä suuosillaan lehtien soluja ja imevät ne kasvinesteistä tyhjiksi. Vioitus näkyy lehtien hopeanhohtoisina laikkuina, joiden ympärillä on ripsiäisten jättämiä pieniä, mustia ulostekikkaroita. Kukissa ripsiäisten vioitus voi näkyä esimerkiksi värivikoina. Lisäksi ripsiäiset levittävät kasvien virustauteja.

Biologia

Ripsiäisten elämänkierrossa on kuusi vaihetta: muna, kaksi touk¬kavaihetta, kaksi kotelovaihetta ja aikuinen. Kehitysaika munasta aikuiseksi vaihtelee ripsiäislajin, isäntäkasvin ja ympäristötekijöiden mukaan. Ripsiäiset lisääntyvät suvullisesti ja/tai suvuttomasti. Toisilla lajeilla, esimerkki kalifornianripsiäisellä, hedelmöityneistä munista kuoriutuu sekä koiraita että naaraita, kun taas hedelmöitymättömistä munista kuoriutuu vain koiraita. Jotkut lajit, kuten tupakkaripsiäinen, lisääntyvät yksinomaan suvuttomasti, jolloin hedelmöitymättömistä munista syntyy vain naaraita. Lajista riippuen naaras munii 30-300 munaa elinaikanaan.

Torjuntaeliöt

Ripsiäispetopunkki (Neoseiulus cucumeris)

Ripsiäispetopunkki Neoseiulus cucumeris Biotus Oy Jarmo HolopainenPääasialliset torjuttavat kasvintuhoojat

Neoseiulus cucumeris -petopunkkia käytetään ripsiäistorjunnassa sekä vihanneksilla että kukilla. Mansikalla sitä käytetään mansikkapunkin torjuntaan.

Toiminta ja biologia

Aikuinen Neoseiulus cucumeris on noin 0,3 mm pituinen, väriltään kellertävä-punertava. Nuoruusvaiheet ovat lähes värittömiä. Petopunkin kehitys munasta aikuiseksi kestää 6-9 päivää (25 °C). Aikuinen punkkinaaras munii noin 2 munaa päivässä (25 °C) jopa kolmenkymmenen päivän ajan, mikäli niille on riittävästi ravintoa saatavilla. Viileämmissä olosuhteissa muninta hidastuu puoleen. Ripsiäispetopunkki ei kuitenkaan mene lepotilaan, vaikka päivä on lyhyt ja valoa vähän. Aikuinen ripsiäispetopunkki tappaa päivässä vain 2-3 ripsiäistä. Siksi torjunnan onnistuminen vaatii paljon ja usein toistettuja petopunkkilevityksiä.

Pakkauskoot ja kantoaineet

  • 250 000 petoa / 5 litran hylsy (kantoaine; lese ja vermikuliitti)
  • 50 000 petoa / 1 litran hylsy (kantoaine; lese ja vermikuliitti)
  • 50 000 petoa / 0,5 litran pullo, konsentroitu (kantoaine; lese ja vermik.)
  • 25 000 petoa / 0,5 litran pullo (kantoaine; lese ja vermikuliitti)
  • 100 pussia ripustimen kanssa tai ilman (1000 petoa / pussi)
  • 250 pussia ripustimen kanssa tai ilman (1000 petoa / pussi)
  • 500 pussia ripustimen kanssa tai ilman (1000 petoa / pussi)

Käyttöohje

Neoseiulus cucumeris -petopunkkeja on saatavana sekä pusseissa että pulloissa. Pussipetoja käytetään lähinnä ennakkotorjuntaan sekä silloin, kun kantoainetta ei haluta kasvustoon (esimerkiksi kukilla). Pussipedot lisääntyvät ripustuspusseissa ja leviävät niistä kasveille jopa 4-8 viikon ajan. Leviäminen tosin riippuu lämpötilasta ja kosteudesta (esim. hellejaksojen aikana pussien kuntoa on tarkkailtava kuivumisen varalta ja varauduttava uusintalevityksiin). Pussien kunto kannattaakin tarkistaa avaamalla pussi sekä katsomalla näkyykö pussissa vielä sekä peto- että näiden evääksi pakattuja homepunkkeja. Pussit ripustetaan lehtihankoihin varjoisiin kohtiin.

Pulloissa ja hylsyissä toimitettavia ”irtopetoja” käytetään silloin, kun kasvustossa on jo havaittavissa runsaammin ripsiäisiä. Irtopetoja voidaan käyttää myös ennakkotorjuntaan. ”Irtopetoja” kannattaa levittää myös heti istutuksen jälkeen, mikäli on odotettavissa, että ripsiäisiä ilmaantuu kasveille heti. Myös mansikalla käytetään ”irtopetoja”.

Huomioitavaa

Sekä irto- että pussipetoja voidaan säilyttää 10-15 asteessa 1-2 päivän ajan. Säilytä pullot ja hylsyt vaakatasossa, sekä petopunkkipussit ilmavasti, jotta punkeille haitallista hiilidioksidia ei pääse kertymään liikaa pussien läheisyyteen. On suositeltavaa levittää petopunkit heti tuotteen saapumisen jälkeen, ei kuitenkaan keskipäivän helteiden aikaan.

Orius-petoluteet (Orius majusculus & Orius laevigatus)

Orius majusculus petolude Biotus Oy Jarmo HolopainenPääasialliset torjuttavat kasvintuhoojat

Orius –luteita käytetään lähinnä ripsiäisten torjunnassa, täydentämään ripsiäispetopunkkien tehoa. Orius -luteiden etu on, että ne syövät myös aikuisia ripsiäisiä, ripsiäispetopunkit keskittyvät ripsiäisten nuoruusvaiheisiin. Ripsiäisten lisäksi oriuksen käytöllä on myös sivuvaikutusta muihin kasvintuhoojiin, sillä ne syövät myös jauhiaisia, punkkeja, kirvoja sekä muita pienikokoisia hyönteisiä ja siitepölyä.

Toiminta ja biologia

Orius -luteet muodostavat pysyvän populaation ja niitä alkaa näkyä runsaammin kasveilla 3-5 viikon kuluttua ensimmäisestä levityksestä. Ripsiäisten määrä kääntyy laskuun vasta kun ludepopulaatio on kasvanut riittävän suureksi. Hyvissä oloissa Orius– luteet syövät keskimäärin 12 ripsiäistä päivässä, joten niitä voidaan pitää melkoisen tehokkaina ripsiäispetoina. Sekä aikuiset että toukka Oriukset ovat petoja. Valoviljelyssä talvioloissa (kurkulla) kesärikkaluteet lisääntyvät yhden sukupolven verran, kasvihuoneessa kehittyneet kesärikkaluteet eivät kuitenkaan ole lisääntymiskykyisiä, eivätkä siten jatka populaation kasvua enää kasvihuoneessa.

Pakkauskoot ja kantoaineet

Kesärikkalude Orius majusculus

  • 500 ludetta / pullo (kantoaineena tattarinkuori)
  • 1000 ludetta / pullo (kantoaineena tattarinkuori)

Ripsiäsrikkalude Orius laevigatus

  • 500 ludetta / pullo (kantoaineena tattarinkuori)
  • 1000 ludetta / pullo (kantoaineena tattarinkuori)

Käyttöohje

Mikäli kasvustossa alkaa näkyä ripsiäisiä ripsiäispetopunkeilla tehdystä ennakkotorjunnasta huolimatta, levitetään kasvustoon Orius -petoluteita pieniin kekoihin (15-20 ludetta per keko eli 15-20 ml). Kurkulla Oriukset levitetään kantoaineessaan lehdille. Kukilla petoluteet voidaan asettaa kasvualustan päälle. Orius -luteet munivat mielellään nuoriin kurkunversoihin. Luteiden levittämisen jälkeen versojen leikkuuta tulisikin välttää 1-2 viikon ajan, jotta niihin munitut munat ehtisivät kuoriutua.

Luteet olisi hyvä levittää joko aikaisin aamulla tai myöhään illalla – tällöin aikuiset luteet eivät niin herkästi lennä ulos kasvihuoneesta.

Huomioitavaa

Orius -pulloja voidaan varastoida muutaman päivän ajan ennen levitystä 8-10 asteessa, pullot vaakatasossa.

Eri Orius -lajien käytössä on eroja mm. luteiden päivänpituus-vaatimusten suhteen. O. majusculus –lajia käytetään touko-elokuussa eli kun päivänpituus on noin 14-16 h, O. leavigatus –lajia käytetään maalis-syyskuussa, kun päivänpituus ylittää 12 h.

Harsosääskipetopunkki (Hypoaspis miles)

Harsosääskipetopunkki Hypoaspis miles Biotus Oy Jarmo HolopainenPääasialliset torjuttavat kasvintuhoojat

Hypoaspis -punkkeja käytetään lähinnä harsosääskitoukkien torjuntaan, mutta ne saalistavat myös mm. hyppyhäntäisiä ja maahan koteloituvia ripsiäiskoteloita sekä jonkin verran myös liejukärpästen toukkia.

Toiminta ja biologia

Hypoaspis -punkkien nuoruusasteet ja aikuiset ovat petoja. Ne lävistävät saaliinsa suuosillaan ja imevät tämän elinnesteet. Yksi punkki voi syödä 8 pientä harsosääskitoukkaa päivässä. H. miles syö harsosääskien toukka-asteita, H. aculeifer syö sekä toukkia että munia.

Hypoaspis -punkin kehitys munasta aikuiseksi kestää noin 20 vuorokautta (20°C). Naaraiden munamäärä riippuu sekä lämpötilasta että saaliista. Esimerkiksi H. miles munii noin 50 munaa, kun sillä on ravintona harsosääsken toukkia (20°C). Hypoaspis -punkit ovat varsin pitkäikäisiä. Ne säilyvät kasvualustassa jopa 2-3 kuukautta, jos niillä on tarpeeksi ravintoa saatavana

Pitkäikäisyytensä ja moniruokaisuutensa takia Hypoaspis –punkit sopivat hyvin ennakkotorjuntaan. Sekä aikuiset punkit että toukat ovat petoja.

Pakkauskoot ja kantoaineet

Harsosääskipetopunkit Hypoaspis miles (oma tuotanto)

  • 10 000 petoa / 1 litran hylsy
  • 25 000 petoa / 1 litran hylsy
  • 125 000 petoa / 5 litran hylsy

Karvajalkapetopunkit Hypoaspis aculeifer (ei saatavana tällä hetkellä)

  • 10 000 petoa / 1 litran hylsy
  • 25 000 petoa / 1 litran hylsy

Käyttöohje

Hypoaspis miles sopii nopean elämänkiertonsa ja pitkäikäisyytensä takia hyvin varsinkin ennakkotorjuntaan.Punkit levitetään kantoaineessaan pieniin kasoihin kasvualustan päälle ruukkujen ollessa vielä tiiviisti yhdessä. Näin naaraat ja koiraat löytävät toisensa, parittelevat ja vasta sitten leviävät muihin ruukkuihin. Ruukkuja tulee pitää yhdessä noin 10 päivää, jotta punkit ehtisivät levitä ruukusta toiseen. Yleensä kertalevitys riittää.

Ripsiäistorjunnassa harsosääskipetopunkit levitetään kasvualustaan ennakkoon heti viljelykierron alussa, jolloin levitetään yksi teelusikallinen (noin 2 ml, eli noin 50 punkkia) punkkeja kantoaineessa taimen juurelle.

Kurkulla punkit voidaan levittää siten, että yhden kivivillasäkin päälle ripotellaan kasa punkkeja. Tästä kasasta punkit leviävät muualle säkkiin.

Ruusulla punkkeja ripotellaan pienissä erissä ruusupetiin tai pedin alle ympäri kasvihuonetta.

Huomioitavaa

Hypoaspis -petopunkkeja voidaan käyttää yhtäaikaisesti harsosääskien torjuntaan käytettävien sukkulamatojen kanssa.

Harsosääskipetopunkki (H. miles) ei kestä säilytystä jääkaapissa.

Amblyseius swirskii-petopunkki

Amblyseius Swirskii petopunkit Biotus Oy Jarmo HolopainenPääasialliset torjuttavat kasvintuhoojat

Amblyseius swirskii-petopunkilla voidaan torjua jauhiaisia ja ripsiäisiä.

Sivuvaikutusta

Amblyseius swirskii-petopunkeilla on todettu olevan vaikutusta myös vihannespunkkiin. Mutta vihannespunkin pääasialliseksi torjuntaeliöksi sitä ei kuitenkaan suositella. Lisäksi Swirskii-petopunkeilla on vaikutusta äkämä- ja tappipunkkeihin.

Pakkauskoot ja kantoaineet

  • 25 000 petoa / 1 l kartonkihylsy (puupuru)
  • 125 000 petoa / 5 l kartonkihylsy (puupuru)
  • 250 petoa / pussi (500 pussin erissä)

Käyttöohje

Amblyseius swirskii –petopunkkeja käytetään ripsiäis- ja jauhiaistorjuntaan, erityisesti silloin kun molempia lajeja esiintyy kasvustossa yhtäaikaisesti. Pedot syövät ripsiäisten nuoria kehitysasteita, jauhiaismunia sekä -nuoruusasteita. Vihannespunkkeja (lähinnä munia) swirskii –peto syö ”sivutuotteena”.

Irtopetoja käytetään erityisesti silloin, kun kasvustossa jo on, tai ”tiedetään”, että sinne joka tapauksessa ilmaantuu kasvintuhoojia (esim. edellinen kasvusto on ollut saastunut). Irtopetoja levitetään heti viikon kuluttua istutuksesta 100 / m2 ja käsittely toistetaan seurannan mukaan (esim. 3 toistoa viikon – kahden välein). Irtopedot toimivat nopeammin kuin pussipedot, mutta ne myös häviävät kasvustosta nopeammin (varsinkin talviaikaan pedot eivät asetu kunnolla kasvustoon).

Mikäli uudessa kasvustossa ei ole kasvintuhoojia eikä niitä ole odotettavissa voi käyttää petopunkkipusseja. Pusseissa olevien eväspunkkien turvin swirskii –pedot lisääntyvät pusseissa noin 4 viikon ajan. Tämän jälkeen tulee vaihtaa uudet pussit. Pusseja levitetään joka 3-5 kasviin noin viikko istutuksesta. Petopunkkipussilevitykset uusitaan säännöllisesti tarpeen mukaan.

Huomioitavaa

Säilytä pakkaukset vaakatasossa, EI KYLMÄSSÄ. On suositeltavaa levittää pedot mahdollisemman nopeasti tuotteen saapumisen jälkeen, ei kuitenkaan esim. keskipäivän helteellä. Ei tomaatille (Swirskii –petopunkit eivät kykene liikkumaan tomaatinlehtien tahmeiden karvojen seassa). Swirskii –petopunkilla on sivuvaikutusta vihannespunkkeihin. Sopivissa olosuhteissa se pitää vihannespunkkipopulaation kutakuin kurissa, mutta olosuhteiden muuttuessa vihannespunkille suotuisemmaksi ei Swirskii –petopunkki enää pärjää ja tällöin on syytä levittää ansaripetopunkkeja.

Jos kasvustossa on ainoastaan ripsiäisiä on ripsiäispetopunkit (Amblyseius cucumeris) irtotavarana tai petopunkkipussilevityksinä varteenotettava vaihtoehto.

Yhteystiedot

BIOTUS OY

Tiilenlyöjänkatu 5
30100 FORSSA

Ammattiviljelijät:
info(at)biotus.fi
Puh. 040 5703536
(Puhelun hinta määräytyy asiakkaan oman liittymäsopimuksen mukaan, ei lisämaksuja.)

Kotipuutarhurit (TarhurinApu):
050 309 0810
neuvonta(at)tarhurinapu.fi

Biotus Oy:n sivuston teksti ja kuvat
© Biotus Oy / valokuvaajat

Y-tunnus 1840555-9

Pääsääntöisesti olemme tavoitettavissa

maanantaista perjantaihin klo 8-16