Blogi

Huiskulan Puutarhassa siirryttiin vuonna 2019 käyttämään biologista torjuntaa koko joulutähtialalla. Muutoksen taustalla oli aikaisempien vuosin positiivinen kokemus onnistuneesta vihannespunkin biologisesta torjunnasta ruusulla. Myös kasvinsuojeluaineiden torjunta-aineresistenssi alkoi olla vakavasti otettava asia. Vaakakupissa painoi myös kauden 2018 haasteellinen jauhiaistilanne, jollaisen kanssa ei haluttu painia uudelleen. Tulevalla kaudella Huiskulassa jatketaan joulutähden biologista torjuntaa.

Huiskulassa joulutähden biologisen torjunnan suunnittelun ja käytännön toteutuksen piti otteessaan kasvinsuojelusta vastaava puutarhuri Susanna Wartiainen. Viikoittaiset kelta-ansa- ja kasvustotarkastukset sekä eliölevitykset täyttivät Susannan syksyn tehokkaasti. Ilman asialle, lähes kokopäiväisesti vihkiytynyttä tekijää, ei 200 000 joulutähden biologinen torjunta olisi onnistunut. Olleellista olikin, että työtehtävän tärkeys ymmärrettiin, ja Susannan annettiin paneutua siihen kunnolla.

Eliölevitykset viikoittain tai joka toinen viikko

Susanna kertoi että, jauhiaistorjunta aloitettiin heti istutuksen jälkeen. Alussa kasvustot ruiskutettiin kolme kertaa, viikon välein, Mycotal- valmisteella. Mycotal on biologinen sienitautivalmiste jauhiaisten torjuntaan, jonka koekäyttöluvan myöntää Kauppapuutarhaliitto.

Myös torjuntaeliöiden levitykset aloitettiin heti istutuksen jälkeen. Kasvuston päälle puhallettiin Amblyseius swirskii -petopunkkeja ja lisäksi levitettiin sekä jauhiais- että kaliforniankiilukaisia. Molemmat kiilukaislajit valittiin, jotta torjuntaa olisi niin ansari- kuin etelänjauhiaiselle. Ennakkotorjuntana levitykset tehtiin parin viikon välein ja tarpeen mukaan varsinainen torjunta isommilla torjutaeliömäärillä viikoittain. Harsosääskiä torjuttiin pääasiassa harsosääskipetopunkeilla.

Susannan mukaan oleellista oli olla koko ajan varpaillaan, yrittäen ennustaa tulevaa ja havainnoida kasvustoa riittävän usein. Pienikin nousu kelta-ansojen jauhiaismäärissä hoidettiin välittömästi.

Hyötyjä ja haittoja 

Torjuntaeliöiden käytölle Susanna listaa monia hyötyjä kemialliseen kasvinsuojeluun nähden: levitystyön voi yleensä tehdä ilman suojaimia, samassa huoneessa voi muutkin työskennellä samaan aikaan, ei ole varoaikoja, eikä epäterveellisiä jäämiä. Biologinen torjunta auttaa myös resistenssinhallinnassa, kun torjunta-aineiden ruiskutustarve vähenee tai jopa poistuu ja kemiallisten aineiden aiheuttamilta vioituksilta vältytään.

Haittoja Susanna mainitsee levitystyöhön kuluvan ajan ja sen myötä myös kustannusten nousun. Toinen haitta on petopunkkien kantoaineena toimiva sahanpuru, joka jää kasvien lehdille. Pääasiassa se on helppo ravistella pakkausvaiheessa pois, mutta jos se on päässyt kostumaan, se tarttuu tiukemmin lehden pintaan.

Kasveille jäävän puupurun saa kohtalaisen hyvin ravisteltua pois. Asiakkaille on kerrottu, miksi purua kasveilla esiintyy, eikä negatiivista palautetta tullut.

Välillä myös epäilyksen siemen voi hiipiä mieleen ”Eliöiden levittäminen ennakkotorjuntana jättää ilmaan leijumaan ajatuksen, että jospa tämä onkin turhaa, jospa pärjäisimme ilmankin? Toisaalta vuosien joulutähtikokemus on osoittanut, että jauhiaisia tulee aina jossain vaiheessa. Biologisen tai kemiallisen torjunnan aloittaminen vasta sitten, kun tilanne on jo päällä, on auttamatta myöhäistä.” – päättää Susanna haastattelun.

Susanna Wartiaisen sanoin: ”Biologinen torjunta on myös valtavan mielenkiintoista. Jo silkka ajatus, että pikkuruiset eläimet auttavat meitä tässä koristekasvien kasvatuksessa, on kiehtova. Ja kun näkee, että tuo oikeasti toimii, niin tuleehan siitä mukava olo.”