Blogi

 

Niiton vaikutus ripsiäisiin

Niiton vaikutus ripsiäisiin

Mansikan viljely kasvatustunneleissa on lisääntynyt huimasti Suomessa viime vuosina. Tunnelit pidentävät kasvukautta ja näin ollen kasvattavat potentiaalista satoa, mutta luovat samalla myös otollisen elinympäristön tuholaisille. Ripsiäiset ovat merkittävä tuholainen mansikan tunneliviljelyssä ja niiden torjuminen on haastavaa. Ripsiäisiä saattaa tulla kasvustoon taimien tai kasvualustan mukana, mutta myös monet Suomessa luontaisesti elävät ripsiäislajit voivat siirtyä tunneleihin ympäröivästä kasvillisuudesta.

Onnistuneen tuholaistorjunnan kannalta on tärkeää tietää, milloin haitallisia ripsiäisiä esiintyy viljelmiä ympäröivällä luonnonkasvillisuudella runsaasti ja miten niiden populaatioiden koko vaihtelee kasvukauden mittaan. Näin esimerkiksi mahdollinen niitto voidaan ajoittaa niin, että haitallisia ripsiäislajeja on kasvillisuudessa mahdollisimman vähän, eikä ripsiäiset ajaudu mansikan kukintoihin.

 

Ripsiäisten seuranta luonnonkasveista

Seurasimme kesällä 2020 ripsiäispopulaatioiden kasvua kolmessa pisteessä kasvatustunneleiden (mansikka ja vadelma) sekä avomaamansikkapeltojen läheisyydessä häkkikokeilla. Häkeistä seurattiin ripsiäismääriä viikoittain liima-ansoilla. Testasimme myös luonnonkasvien niiton sekä petopunkkilevitysten vaikutusta ripsiäismääriin.  Petopunkkilevitykseen käytettiin Neoseiulus cucumeris punkkeja 100/m2 tiheydellä ja kasvillisuuden niitto tehtiin kahden viikon välein.

 

 

Ripsiäisiä löytyi runsaasti luonnonkasveilta heti kesäkuun alussa ja määrä kasvoi nopeasti seuraavien viikkojen aikana saavuttaen huippunsa kesäkuun lopulla. Kesäkuun alusta heinäkuun puoleenväliin mennessä ripsiäisiä löytyi kaikista häkeistä keskimäärin 21 ripsiäistä / viikko. Häkkeihin, joihin oli tehty petopunkkilevityksiä, löytyi keskimäärin 12 ripsiäistä / viikko, häkkeihin, joista kasvillisuus oli niitetty 32 ripsiäistä / viikko ja häkkeihin, joille ei tehty mitään 19 ripsiäistä / viikko. Tulosten perusteella, petopunkki levityksen pienensivät lentävien ripsiäisten määrää häkeissä, kun taas niittäminen lisäsi niiden määrää verrattuna käsittelemättömään kasvillisuuteen. On kuitenkin huomioitava, että yhden kesän tarkkailun perusteella on mahdoton vetää lopullisia johtopäätöksiä!

Kesän aikana otettiin myös viikoittain kukkanäytteitä häkeistä ripsiäislajien tunnistamiseksi. Selvästi yleisin laji oli Frankliniella intonsa, jonka olemme havainneet myös yleiseksi mansikan tuholaiseksi Suomessa.

 

Ympäristön tuholaispaine

Tunneliviljelyn lisääntyessä on hyvä huomioida myös tunnelien ympäristö ja sen asettama tuholaispaine. Ympäristön käsittely niittämällä voi lisätä lentävien ripsiäisten määrää ja näin ollen enemmän ripsiäisiä voi siirtyä myös istutuksiin. Ennakoiva ja johdonmukainen tuholaistorjunta on tärkeää, ettei tuholaispopulaatiot pääse kasvamaan tunneleissa, mutta hyväkin torjunta voi olla puutteellinen, jos ympäristö muodostaa vahvan tuholaispaineen tunneliin!

 

Niitto harkiten

Kokeen perusteella varovaisena johtopäätöksenä voi sanoa, että esim. voikukan kukkiessa vahvasti kannattaa harkita, että kannattaako niittoa tehdä. Ainakin kukintoja olisi hyvä käydä läpi, ja tarkistaa niiden ripsiäistilanne.

 

 

Teksti ja Kuvat: Tuomas Kara / Biotus Oy

Joulun alla, Marjapromoottorin mietteitä

Jokainen tietää, että marjat kasvavat Suomessa kesällä. Kasvihuone- ja tunnelituotanto on tuonut marjakaudelle pituutta huomattavasti. Ensimmäiset taimet istutetaan helmikuussa ja viimeiset marjat poimitaan lokakuussa. Koko tämän pitkän kauden Biotukselta lähtee...

lue lisää

Biologinen torjunta suuressa mittakaavassa onnistuu

Huiskulan Puutarhassa siirryttiin vuonna 2019 käyttämään biologista torjuntaa koko joulutähtialalla. Muutoksen taustalla oli aikaisempien vuosin positiivinen kokemus onnistuneesta vihannespunkin biologisesta torjunnasta ruusulla. Myös kasvinsuojeluaineiden...

lue lisää

Joulutähden kirppusirkus

Joulutähden tuholaiset ja niiden biologinen torjunta Joulutähti (Euphorbia pulcherrima) on suomalaisten suosima joulukukka, jota Luken puutarhatilastojen mukaan viljellään vuosittain noin puolitoista miljoonaa kappaletta. Joulutähti sietää huonosti pitkiä kuljetuksia,...

lue lisää

Paljonko on paljon?

Torjuntaeliölevitykset voidaan jakaa ennakko- ja korjaavaan torjuntaan. Ennakkotorjunnan määritelmä on selvä: eliöt levitetään ennakkoon kasvustoon ennen tuhoeläinten ilmaantumista. Torjunta on korjaavaa silloin kun kasvustossa on tuhoeläimiä havaittavissa. Lievä vai...

lue lisää

Askeleet tarkkailuun ja torjuntaan

Nyt on hyvä tehdä lupauksia: tänä kautena tarkkailen entistä paremmin ja aloitan ennakkotorjunnan riittävän ajoissa! Vakaa aikomus ei kuitenkaan riitä, asenteen lisäksi myös välineiden on oltava kunnossa. 1)      Hanki luuppi Luuppi on edullinen apuväline...

lue lisää

Yhteystiedot

BIOTUS OY

Tiilenlyöjänkatu 5
30100 FORSSA

Kotipuutarhurit (TarhurinApu)
050 309 0810

neuvonta(at)tarhurinapu.fi

Biotus Oy:n sivuston teksti ja kuvat
© Biotus Oy / valokuvaajat

Y-tunnus 1840555-9

Pääsääntöisesti olemme tavoitettavissa

maanantaista perjantaihin klo 8-16