Karkotetaan ja houkutellaan

26.2.2021

Karkotetaan ja houkutellaan  – Kumppanuuskasvien hyödyntäminen kasvintuhoojia vastaan

Kumppanuuskasvit ovat tuttu juttu monelle kotipuutarhurille. Usein niiden käyttö perustuu lähinnä perimätietoon. Mutta mitä annettavaa kumppanuuskasveilla voisi olla ammattiviljelyyn, jossa pelkän kokeilun ilon sijaan, tai sen lisäksi, tarvitaan aimo annos faktoja? Sametti- ja kehäkukka ovat mielenkiintoisia tuttavuuksia myös kasvintuhoojien hallinnan kannalta.

Kumppanuuskasvit voivat toimia useilla eri tavoilla. Ne saattavat tehostaa viljelykasvin kemiallista puolustusta ja/tai ne voivat tuottaa haihtuvia yhdisteitä, joilla on joko karkottavaa tai houkuttavaa vaikutusta tuholaisiin ja taudinaiheuttajiin. Lisäksi ne voivat houkutella luontaisesti esiintyviä hyötyeliöitä ja tarjota niille ravintoa.

 

Push – Pull

Toimintatavan mukaan kumppanuuskasvit voidaan määritellä esim. houkutus-, karkotus- tai ansakasveiksi. Joskus samalla kasvilla saattaa olla useampia rooleja! Määritelmiä tärkeämpää on kuitenkin ymmärtää kumppanuuskasvien toimintaa niin, että niiden ominaisuuksia pystytään hyödyntämään viljelmällä.

Samat yhdisteet, jotka karkottavat tuholaisia, saattavat myös houkutella niiden luontaisia vihollisia. Push-pull menetelmässä karkottajakasveja käytetään häiritsemään tuholaisten asettumista viljelykasveille, ja samaan aikaan tarjotaan niille houkutuskasveja vaihtoehtoiseksi elinympäristöksi. Tyypillisesti karkottajakasvit sijoitetaan viljelykasvien joukkoon ja viljelyala ympäröidään houkuttajakasveilla. Joissain tapauksissa satokasveja voidaan suojella rakentamalla kumppanuuskasveilla fyysinen este häiritsemään tuholaisten pyrkimyksiä löytää isäntäkasvinsa.

Yksinkertaisimmillaan viljelmälle tuodaan kasveja, jotka houkuttelevat puoleensa tuholaisia enemmän kuin varsinaiset satokasvit. Saastuttuaan nämä ansakasvit tuhotaan tai käsitellään kemiallisilla kasvinsuojeluaineilla, tai niitä käytetään hyötyeliöiden pankkeina ja levityspaikkoina. Joskus tuholaiset voidaan myös imuroida ansakasveilta. Tällöin imurinpussi on syytä pakastaa jokaisen imurointikerran jälkeen.

Ansakasvina voidaan käyttää esim. helposti ja nopeasti kasvatettavaa pensaspapua, joka vetää puoleensa vihannespunkkeja. Kukkivat krysanteemit puolestaan ovat ripsiäisten suosiossa. Tätä voitaisiin hyödyntää viljelmillä sijoittamalla joitakin kukkivia yksilöitä nuorempien krysanteemien joukkoon houkutuskasveiksi.

 

Kehä- ja samettikukat, hyötyä ja silmäniloa

Samettikukka on varmaankin yksi tunnetuimmista kumppanuuskasveista. Sitä on varsinkin kotipuutarhoissa käytetty karkottamaan kaalin tuholaisia, vaihtelevalla menestyksellä. Samettikukan käyttöä karkottajakasvina on toki myös tutkittu.

Samettikukan salainen ase on limoniini, orgaaninen yhdiste, joka on yleinen mm. sitruspuilla. Samettikukalla on todettu jauhiaiskannan kasvua hidastavaa vaikutusta mm. tomaatilla. Paras vaikutus saadaan toimimalla ennakkoon tuomalla samettikukat kasvuston sekaan mahdollisimman ajoissa.

Kehäkukan avulla on taas onnistuttu ylläpitämään Orius sauteri -petoludekantaa, ja saatu näin vähennettyä ripsiäis- ja kirvapainetta tomaatilla. Yhdessä kehäkukan kanssa samettikukalla on havaittu olevan hillitsevää vaikutusta nauris- ja kaaliperhosten sekä kaaliyökkösen munintaan, samoin kuin kaalikoin toukkien ja koteloiden määrään. Puolalaisessa tutkimuksessa kehäkukkaa pidettiin tehokkaampana kaalin tuholaisten torjunnassa, vaikka samettikukalla näyttikin olevan voimakkaampi vaikutus perhosten munintaan.

Samettikukka oli yksi menestyjistä myös ranskalaisessa tutkimuksessa, jossa tutkittiin laboratorio-oloissa aromaattisten kumppanuuskasvien vaikutusta persikkakirvaan paprikalla. Rosmariini, iso- ja ryhmäsamettikukka, pelargoni, laventeli, basilika, ruohosipuli ja kehäkukka vähensivät persikkakirvan asettumista paprikalle, sekä heikensivät sen lisääntymiskykyä. Rosmariini ja samettikukat vähensivät kirvamäärää eniten.

Samettikukan vaikutus maassa eläviin ankeroisiin on myös tutkittu. Eräässä tutkimuksessa potentiaalisina tomaatin kumppanuuskasveina arvioitiin salaattia, sinappia, basilikaa ja samettikukkaa. Ne kaikki vähensivät ankeroisia kasvualustassa, mutta lupaavin oli samettikukka

 

Esimerkkejä kumppanuuskasveista ja niiden vaikutuksista
Kohdekasvi Kumppanuuskasvi Vaikutus
Tomaatti Ryhmäsamettikukka, Tagetes patula Jauhiaiskannan kehittymisen hidastaminen ennakkotorjuntana
Tomaatti Kehäkukka, Calendula officinalis Orius-kannan ylläpitäminen vähentää ripsiäisiä ja kirvoja
Paprika Tuoksupielus, Lobularia maritima

Korianteri, Coriandrum sativum

Edistää parvikirvarin menestymistä (kirvojen väheneminen)
Ruusukaali Tattari, Fagopyrum esculentum Edistää parvikirvarin menestymistä (kaalikirvan väheneminen)
Kaunopunahattu Reunuspietaryrtti, Tanacetum parthenium Ylläpitää petoludekantoja, jotka vähentävät jauhiaisia, ripsiäisiä ja vihannespunkkeja
Ristikukkaiset kasvit Peltokanankaali, Barbarea vulgaris Dead end houkutuskasvi, eli houkuttelee kaalikoin munimaan, mutta toukat eivät kehity vaan kuolevat. Houkuttelee myös hyötyeliöitä.

 

Kesän 2020 samettikukkakokeilu Rödingin tarhoilla näytti tältä! (Kuva: Satu Kovaljeff)

Samettikukka sekoitti kaalikoin

Jenni Uusitupa Rödingin tarhat Oy:stä kertoo samettikukkakokeilusta viime kesältä. Samettikukilla pyrittiin karkottamaan tuholaisia mm. salaatilta ja lehtikaalilta. Kirvoihin mainittavaa vaikutusta ei ilmennyt, mutta kaalikoit tuntuivat karttavan samettikukan tuoksua, kertoo Uusitupa. Joitakin perhoslajeja kukat puolestaan houkuttelivat kovastikin.

Tämän yhden kokeilun perusteella Uusitupa ei vielä uskalla tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta kiinnostusta kokeiden jatkamiseen löytyy. Tulevaisuudessa samettikukan kanssa voisi yhdistää jotain tuholaisia houkuttelevaa kasvilajia, jolloin voitaisiin saavuttaa ns. push-pull vaikutus. Tästä yhdestäkin kokeilusta voidaan todeta yksi varma tulos: kukista oli silmäniloa työntekijöille koko kesäksi.

 

Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran Puutarha&kauppa -lehdessä helmikuussa 2021.

Kirjoittanut: Minna Pajunen

Epätodellinen otsonivesi

Otsonivesi   Otsonivesi on vettä, jossa tehoaineena toimii antimikrobisuudestaan tunnettu otsoni. Jos nykymaailmassa jokin voi olla lähellä luonnonmukaista puhdistusainetta, niin otsoni. Sitä esiintyy mäntymetsän siimeksessä, aurinkoisella terassilla ja...

lue lisää

Feromoniansat apunamme

Feromoniansat apunamme hedelmien testiviljelmien kasvinsuojelussa Ahvenanmaalla ”Plommonvecklare fällor ute 12.5 i Demo-Jomala och 14.5 i Demo-Västanträsk” ja ” Plommonvecklare feromon bytat i Demo-Jomala och i Demo-Västanträsk 25.6” ovat suoria lainauksia...

lue lisää

Metsien tuhohyönteiset

Metsien tuhohyönteisiä kartoittamassa Useat tutkimuslaitokset eri puolilla maailmaa pitävät yllä säännöllistä seurantaa maa- ja metsätalouden pahimmista tuhonaiheuttajista, niiden kantojen koosta sekä leviämisestä. Tällaisten seurantojen tarkoitus on ylläpitää...

lue lisää

Oodi Odoolle

Oodi Odoolle, vai miten se menee? Jokaisella yrityksellä tulee aika vaihtaa silloin tällöin toiminnanohjausjärjestelmää. Tietoisuuteeni tuli sana Odoo lokakuun alussa. Siitä asti se on ollut osa jokapäiväistä työpäivääni. Joinakin päivinä uusi...

lue lisää

Laaduntarkkailu, osa 1

Jauhiaiskiilukaiset lähitarkastelussa Lausahdukset ”kyllä eliöitä on reilusti pakkauksissa”, ”kotelot kyllä kuoriutuvat viikon sisällä” eivät ole vain myyntilauseita tai hokemia, niille löytyy myös perusteet. Teemme torjuntaeliöiden määrätarkastukset säännöllisesti...

lue lisää

Mitä maksaa biologinen torjunta tunnelimarjaviljelyssä

Tämä kirjoitus on aikaisemmin julkaistu Puutarha Sanomissa (10/2019). Vaikka julkaisusta on tovi kulunut, niin laskelma-arviot ovat yhä päteviä. Biologisen torjunnan tavoitteena ei kasvihuone- ja tunnelimarjanviljelyssä ole täysin tuhohyönteisistä puhdas tila....

lue lisää

Biologinen torjunta puutarhamyymälöissä

Biologinen torjunta puutarhamyymälöissä: Bongaa torjuntaeliö Olemme syksyn aikana valmistelleet biologisen torjunnan ohjeistusta puutarhamyymälöihin. Tämä on ollut mielekästä: miettiä biologisen torjunnan käyttömahdollisuuksia uusissa käyttöympäristöissä ja torjunnan...

lue lisää

Joulun alla, Marjapromoottorin mietteitä

Jokainen tietää, että marjat kasvavat Suomessa kesällä. Kasvihuone- ja tunnelituotanto on tuonut marjakaudelle pituutta huomattavasti. Ensimmäiset taimet istutetaan helmikuussa ja viimeiset marjat poimitaan lokakuussa. Koko tämän pitkän kauden Biotukselta lähtee...

lue lisää

Biologinen torjunta suuressa mittakaavassa onnistuu

Huiskulan Puutarhassa siirryttiin vuonna 2019 käyttämään biologista torjuntaa koko joulutähtialalla. Muutoksen taustalla oli aikaisempien vuosin positiivinen kokemus onnistuneesta vihannespunkin biologisesta torjunnasta ruusulla. Myös kasvinsuojeluaineiden...

lue lisää