Niiton vaikutus ripsiäisiin

23.4.2021

Niiton vaikutus ripsiäisiin

Mansikan viljely kasvatustunneleissa on lisääntynyt huimasti Suomessa viime vuosina. Tunnelit pidentävät kasvukautta ja näin ollen kasvattavat potentiaalista satoa, mutta luovat samalla myös otollisen elinympäristön tuholaisille. Ripsiäiset ovat merkittävä tuholainen mansikan tunneliviljelyssä ja niiden torjuminen on haastavaa. Ripsiäisiä saattaa tulla kasvustoon taimien tai kasvualustan mukana, mutta myös monet Suomessa luontaisesti elävät ripsiäislajit voivat siirtyä tunneleihin ympäröivästä kasvillisuudesta.

Onnistuneen tuholaistorjunnan kannalta on tärkeää tietää, milloin haitallisia ripsiäisiä esiintyy viljelmiä ympäröivällä luonnonkasvillisuudella runsaasti ja miten niiden populaatioiden koko vaihtelee kasvukauden mittaan. Näin esimerkiksi mahdollinen niitto voidaan ajoittaa niin, että haitallisia ripsiäislajeja on kasvillisuudessa mahdollisimman vähän, eikä ripsiäiset ajaudu mansikan kukintoihin.

 

Ripsiäisten seuranta luonnonkasveista

Seurasimme kesällä 2020 ripsiäispopulaatioiden kasvua kolmessa pisteessä kasvatustunneleiden (mansikka ja vadelma) sekä avomaamansikkapeltojen läheisyydessä häkkikokeilla. Häkeistä seurattiin ripsiäismääriä viikoittain liima-ansoilla. Testasimme myös luonnonkasvien niiton sekä petopunkkilevitysten vaikutusta ripsiäismääriin.  Petopunkkilevitykseen käytettiin Neoseiulus cucumeris punkkeja 100/m2 tiheydellä ja kasvillisuuden niitto tehtiin kahden viikon välein.

 

 

Ripsiäisiä löytyi runsaasti luonnonkasveilta heti kesäkuun alussa ja määrä kasvoi nopeasti seuraavien viikkojen aikana saavuttaen huippunsa kesäkuun lopulla. Kesäkuun alusta heinäkuun puoleenväliin mennessä ripsiäisiä löytyi kaikista häkeistä keskimäärin 21 ripsiäistä / viikko. Häkkeihin, joihin oli tehty petopunkkilevityksiä, löytyi keskimäärin 12 ripsiäistä / viikko, häkkeihin, joista kasvillisuus oli niitetty 32 ripsiäistä / viikko ja häkkeihin, joille ei tehty mitään 19 ripsiäistä / viikko. Tulosten perusteella, petopunkki levityksen pienensivät lentävien ripsiäisten määrää häkeissä, kun taas niittäminen lisäsi niiden määrää verrattuna käsittelemättömään kasvillisuuteen. On kuitenkin huomioitava, että yhden kesän tarkkailun perusteella on mahdoton vetää lopullisia johtopäätöksiä!

Kesän aikana otettiin myös viikoittain kukkanäytteitä häkeistä ripsiäislajien tunnistamiseksi. Selvästi yleisin laji oli Frankliniella intonsa, jonka olemme havainneet myös yleiseksi mansikan tuholaiseksi Suomessa.

 

Ympäristön tuholaispaine

Tunneliviljelyn lisääntyessä on hyvä huomioida myös tunnelien ympäristö ja sen asettama tuholaispaine. Ympäristön käsittely niittämällä voi lisätä lentävien ripsiäisten määrää ja näin ollen enemmän ripsiäisiä voi siirtyä myös istutuksiin. Ennakoiva ja johdonmukainen tuholaistorjunta on tärkeää, ettei tuholaispopulaatiot pääse kasvamaan tunneleissa, mutta hyväkin torjunta voi olla puutteellinen, jos ympäristö muodostaa vahvan tuholaispaineen tunneliin!

 

Niitto harkiten

Kokeen perusteella varovaisena johtopäätöksenä voi sanoa, että esim. voikukan kukkiessa vahvasti kannattaa harkita, että kannattaako niittoa tehdä. Ainakin kukintoja olisi hyvä käydä läpi, ja tarkistaa niiden ripsiäistilanne.

 

 

Teksti ja Kuvat: Tuomas Kara / Biotus Oy

TOP10

Vajaa vuosi sitten asiakkaamme kyseli meiltä julistetta, jossa olisi kuvat niin tuholaisista kuin niiden aiheuttamista vioituksista. Tuumasta toimeen – päädyimme tekemään TOP10 julisteen, jossa esitellään kymmenen yleisintä kasvihuoneissa esiintyvää tuholaista sekä...

lue lisää

Epätodellinen otsonivesi

Otsonivesi   Otsonivesi on vettä, jossa tehoaineena toimii antimikrobisuudestaan tunnettu otsoni. Jos nykymaailmassa jokin voi olla lähellä luonnonmukaista puhdistusainetta, niin otsoni. Sitä esiintyy mäntymetsän siimeksessä, aurinkoisella terassilla ja...

lue lisää

Feromoniansat apunamme

Feromoniansat apunamme hedelmien testiviljelmien kasvinsuojelussa Ahvenanmaalla ”Plommonvecklare fällor ute 12.5 i Demo-Jomala och 14.5 i Demo-Västanträsk” ja ” Plommonvecklare feromon bytat i Demo-Jomala och i Demo-Västanträsk 25.6” ovat suoria lainauksia...

lue lisää

Metsien tuhohyönteiset

Metsien tuhohyönteisiä kartoittamassa Useat tutkimuslaitokset eri puolilla maailmaa pitävät yllä säännöllistä seurantaa maa- ja metsätalouden pahimmista tuhonaiheuttajista, niiden kantojen koosta sekä leviämisestä. Tällaisten seurantojen tarkoitus on ylläpitää...

lue lisää

Karkotetaan ja houkutellaan

Karkotetaan ja houkutellaan  – Kumppanuuskasvien hyödyntäminen kasvintuhoojia vastaan Kumppanuuskasvit ovat tuttu juttu monelle kotipuutarhurille. Usein niiden käyttö perustuu lähinnä perimätietoon. Mutta mitä annettavaa kumppanuuskasveilla voisi olla...

lue lisää

Oodi Odoolle

Oodi Odoolle, vai miten se menee? Jokaisella yrityksellä tulee aika vaihtaa silloin tällöin toiminnanohjausjärjestelmää. Tietoisuuteeni tuli sana Odoo lokakuun alussa. Siitä asti se on ollut osa jokapäiväistä työpäivääni. Joinakin päivinä uusi...

lue lisää

Laaduntarkkailu, osa 1

Jauhiaiskiilukaiset lähitarkastelussa Lausahdukset ”kyllä eliöitä on reilusti pakkauksissa”, ”kotelot kyllä kuoriutuvat viikon sisällä” eivät ole vain myyntilauseita tai hokemia, niille löytyy myös perusteet. Teemme torjuntaeliöiden määrätarkastukset säännöllisesti...

lue lisää

Mitä maksaa biologinen torjunta tunnelimarjaviljelyssä

Tämä kirjoitus on aikaisemmin julkaistu Puutarha Sanomissa (10/2019). Vaikka julkaisusta on tovi kulunut, niin laskelma-arviot ovat yhä päteviä. Biologisen torjunnan tavoitteena ei kasvihuone- ja tunnelimarjanviljelyssä ole täysin tuhohyönteisistä puhdas tila....

lue lisää

Biologinen torjunta puutarhamyymälöissä

Biologinen torjunta puutarhamyymälöissä: Bongaa torjuntaeliö Olemme syksyn aikana valmistelleet biologisen torjunnan ohjeistusta puutarhamyymälöihin. Tämä on ollut mielekästä: miettiä biologisen torjunnan käyttömahdollisuuksia uusissa käyttöympäristöissä ja torjunnan...

lue lisää