Karkotetaan ja houkutellaan – Kumppanuuskasvien hyödyntäminen kasvintuhoojia vastaan
Kumppanuuskasvit ovat tuttu juttu monelle kotipuutarhurille. Usein niiden käyttö perustuu lähinnä perimätietoon. Mutta mitä annettavaa kumppanuuskasveilla voisi olla ammattiviljelyyn, jossa pelkän kokeilun ilon sijaan, tai sen lisäksi, tarvitaan aimo annos faktoja? Sametti- ja kehäkukka ovat mielenkiintoisia tuttavuuksia myös kasvintuhoojien hallinnan kannalta.
Kumppanuuskasvit voivat toimia useilla eri tavoilla. Ne saattavat tehostaa viljelykasvin kemiallista puolustusta ja/tai ne voivat tuottaa haihtuvia yhdisteitä, joilla on joko karkottavaa tai houkuttavaa vaikutusta tuholaisiin ja taudinaiheuttajiin. Lisäksi ne voivat houkutella luontaisesti esiintyviä hyötyeliöitä ja tarjota niille ravintoa.
Push – Pull
Toimintatavan mukaan kumppanuuskasvit voidaan määritellä esim. houkutus-, karkotus- tai ansakasveiksi. Joskus samalla kasvilla saattaa olla useampia rooleja! Määritelmiä tärkeämpää on kuitenkin ymmärtää kumppanuuskasvien toimintaa niin, että niiden ominaisuuksia pystytään hyödyntämään viljelmällä.
Samat yhdisteet, jotka karkottavat tuholaisia, saattavat myös houkutella niiden luontaisia vihollisia. Push-pull menetelmässä karkottajakasveja käytetään häiritsemään tuholaisten asettumista viljelykasveille, ja samaan aikaan tarjotaan niille houkutuskasveja vaihtoehtoiseksi elinympäristöksi. Tyypillisesti karkottajakasvit sijoitetaan viljelykasvien joukkoon ja viljelyala ympäröidään houkuttajakasveilla. Joissain tapauksissa satokasveja voidaan suojella rakentamalla kumppanuuskasveilla fyysinen este häiritsemään tuholaisten pyrkimyksiä löytää isäntäkasvinsa.
Yksinkertaisimmillaan viljelmälle tuodaan kasveja, jotka houkuttelevat puoleensa tuholaisia enemmän kuin varsinaiset satokasvit. Saastuttuaan nämä ansakasvit tuhotaan tai käsitellään kemiallisilla kasvinsuojeluaineilla, tai niitä käytetään hyötyeliöiden pankkeina ja levityspaikkoina. Joskus tuholaiset voidaan myös imuroida ansakasveilta. Tällöin imurinpussi on syytä pakastaa jokaisen imurointikerran jälkeen.
Ansakasvina voidaan käyttää esim. helposti ja nopeasti kasvatettavaa pensaspapua, joka vetää puoleensa vihannespunkkeja. Kukkivat krysanteemit puolestaan ovat ripsiäisten suosiossa. Tätä voitaisiin hyödyntää viljelmillä sijoittamalla joitakin kukkivia yksilöitä nuorempien krysanteemien joukkoon houkutuskasveiksi.
Kehä- ja samettikukat, hyötyä ja silmäniloa
Samettikukka on varmaankin yksi tunnetuimmista kumppanuuskasveista. Sitä on varsinkin kotipuutarhoissa käytetty karkottamaan kaalin tuholaisia, vaihtelevalla menestyksellä. Samettikukan käyttöä karkottajakasvina on toki myös tutkittu.
Samettikukan salainen ase on limoniini, orgaaninen yhdiste, joka on yleinen mm. sitruspuilla. Samettikukalla on todettu jauhiaiskannan kasvua hidastavaa vaikutusta mm. tomaatilla. Paras vaikutus saadaan toimimalla ennakkoon tuomalla samettikukat kasvuston sekaan mahdollisimman ajoissa.
Kehäkukan avulla on taas onnistuttu ylläpitämään Orius sauteri -petoludekantaa, ja saatu näin vähennettyä ripsiäis- ja kirvapainetta tomaatilla. Yhdessä kehäkukan kanssa samettikukalla on havaittu olevan hillitsevää vaikutusta nauris- ja kaaliperhosten sekä kaaliyökkösen munintaan, samoin kuin kaalikoin toukkien ja koteloiden määrään. Puolalaisessa tutkimuksessa kehäkukkaa pidettiin tehokkaampana kaalin tuholaisten torjunnassa, vaikka samettikukalla näyttikin olevan voimakkaampi vaikutus perhosten munintaan.
Samettikukka oli yksi menestyjistä myös ranskalaisessa tutkimuksessa, jossa tutkittiin laboratorio-oloissa aromaattisten kumppanuuskasvien vaikutusta persikkakirvaan paprikalla. Rosmariini, iso- ja ryhmäsamettikukka, pelargoni, laventeli, basilika, ruohosipuli ja kehäkukka vähensivät persikkakirvan asettumista paprikalle, sekä heikensivät sen lisääntymiskykyä. Rosmariini ja samettikukat vähensivät kirvamäärää eniten.
Samettikukan vaikutus maassa eläviin ankeroisiin on myös tutkittu. Eräässä tutkimuksessa potentiaalisina tomaatin kumppanuuskasveina arvioitiin salaattia, sinappia, basilikaa ja samettikukkaa. Ne kaikki vähensivät ankeroisia kasvualustassa, mutta lupaavin oli samettikukka
| Esimerkkejä kumppanuuskasveista ja niiden vaikutuksista | ||
| Kohdekasvi | Kumppanuuskasvi | Vaikutus |
| Tomaatti | Ryhmäsamettikukka, Tagetes patula | Jauhiaiskannan kehittymisen hidastaminen ennakkotorjuntana |
| Tomaatti | Kehäkukka, Calendula officinalis | Orius-kannan ylläpitäminen vähentää ripsiäisiä ja kirvoja |
| Paprika | Tuoksupielus, Lobularia maritima
Korianteri, Coriandrum sativum |
Edistää parvikirvarin menestymistä (kirvojen väheneminen) |
| Ruusukaali | Tattari, Fagopyrum esculentum | Edistää parvikirvarin menestymistä (kaalikirvan väheneminen) |
| Kaunopunahattu | Reunuspietaryrtti, Tanacetum parthenium | Ylläpitää petoludekantoja, jotka vähentävät jauhiaisia, ripsiäisiä ja vihannespunkkeja |
| Ristikukkaiset kasvit | Peltokanankaali, Barbarea vulgaris | Dead end houkutuskasvi, eli houkuttelee kaalikoin munimaan, mutta toukat eivät kehity vaan kuolevat. Houkuttelee myös hyötyeliöitä. |
Kesän 2020 samettikukkakokeilu Rödingin tarhoilla näytti tältä! (Kuva: Satu Kovaljeff)
Samettikukka sekoitti kaalikoin
Jenni Uusitupa Rödingin tarhat Oy:stä kertoo samettikukkakokeilusta viime kesältä. Samettikukilla pyrittiin karkottamaan tuholaisia mm. salaatilta ja lehtikaalilta. Kirvoihin mainittavaa vaikutusta ei ilmennyt, mutta kaalikoit tuntuivat karttavan samettikukan tuoksua, kertoo Uusitupa. Joitakin perhoslajeja kukat puolestaan houkuttelivat kovastikin.
Tämän yhden kokeilun perusteella Uusitupa ei vielä uskalla tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta kiinnostusta kokeiden jatkamiseen löytyy. Tulevaisuudessa samettikukan kanssa voisi yhdistää jotain tuholaisia houkuttelevaa kasvilajia, jolloin voitaisiin saavuttaa ns. push-pull vaikutus. Tästä yhdestäkin kokeilusta voidaan todeta yksi varma tulos: kukista oli silmäniloa työntekijöille koko kesäksi.
Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran Puutarha&kauppa -lehdessä helmikuussa 2021.
Kirjoittanut: Minna Pajunen