Biologinen torjunta suuressa mittakaavassa onnistuu

15.7.2020

Huiskulan Puutarhassa siirryttiin vuonna 2019 käyttämään biologista torjuntaa koko joulutähtialalla. Muutoksen taustalla oli aikaisempien vuosin positiivinen kokemus onnistuneesta vihannespunkin biologisesta torjunnasta ruusulla. Myös kasvinsuojeluaineiden torjunta-aineresistenssi alkoi olla vakavasti otettava asia. Vaakakupissa painoi myös kauden 2018 haasteellinen jauhiaistilanne, jollaisen kanssa ei haluttu painia uudelleen. Tulevalla kaudella Huiskulassa jatketaan joulutähden biologista torjuntaa.

Huiskulassa joulutähden biologisen torjunnan suunnittelun ja käytännön toteutuksen piti otteessaan kasvinsuojelusta vastaava puutarhuri Susanna Wartiainen. Viikoittaiset kelta-ansa- ja kasvustotarkastukset sekä eliölevitykset täyttivät Susannan syksyn tehokkaasti. Ilman asialle, lähes kokopäiväisesti vihkiytynyttä tekijää, ei 200 000 joulutähden biologinen torjunta olisi onnistunut. Olleellista olikin, että työtehtävän tärkeys ymmärrettiin, ja Susannan annettiin paneutua siihen kunnolla.

Eliölevitykset viikoittain tai joka toinen viikko

Susanna kertoi että, jauhiaistorjunta aloitettiin heti istutuksen jälkeen. Alussa kasvustot ruiskutettiin kolme kertaa, viikon välein, Mycotal- valmisteella. Mycotal on biologinen sienitautivalmiste jauhiaisten torjuntaan, jonka koekäyttöluvan myöntää Kauppapuutarhaliitto.

Myös torjuntaeliöiden levitykset aloitettiin heti istutuksen jälkeen. Kasvuston päälle puhallettiin Amblyseius swirskii -petopunkkeja ja lisäksi levitettiin sekä jauhiais- että kaliforniankiilukaisia. Molemmat kiilukaislajit valittiin, jotta torjuntaa olisi niin ansari- kuin etelänjauhiaiselle. Ennakkotorjuntana levitykset tehtiin parin viikon välein ja tarpeen mukaan varsinainen torjunta isommilla torjutaeliömäärillä viikoittain. Harsosääskiä torjuttiin pääasiassa harsosääskipetopunkeilla.

Susannan mukaan oleellista oli olla koko ajan varpaillaan, yrittäen ennustaa tulevaa ja havainnoida kasvustoa riittävän usein. Pienikin nousu kelta-ansojen jauhiaismäärissä hoidettiin välittömästi.

Hyötyjä ja haittoja 

Torjuntaeliöiden käytölle Susanna listaa monia hyötyjä kemialliseen kasvinsuojeluun nähden: levitystyön voi yleensä tehdä ilman suojaimia, samassa huoneessa voi muutkin työskennellä samaan aikaan, ei ole varoaikoja, eikä epäterveellisiä jäämiä. Biologinen torjunta auttaa myös resistenssinhallinnassa, kun torjunta-aineiden ruiskutustarve vähenee tai jopa poistuu ja kemiallisten aineiden aiheuttamilta vioituksilta vältytään.

Haittoja Susanna mainitsee levitystyöhön kuluvan ajan ja sen myötä myös kustannusten nousun. Toinen haitta on petopunkkien kantoaineena toimiva sahanpuru, joka jää kasvien lehdille. Pääasiassa se on helppo ravistella pakkausvaiheessa pois, mutta jos se on päässyt kostumaan, se tarttuu tiukemmin lehden pintaan.

Kasveille jäävän puupurun saa kohtalaisen hyvin ravisteltua pois. Asiakkaille on kerrottu, miksi purua kasveilla esiintyy, eikä negatiivista palautetta tullut.

 

Välillä myös epäilyksen siemen voi hiipiä mieleen ”Eliöiden levittäminen ennakkotorjuntana jättää ilmaan leijumaan ajatuksen, että jospa tämä onkin turhaa, jospa pärjäisimme ilmankin? Toisaalta vuosien joulutähtikokemus on osoittanut, että jauhiaisia tulee aina jossain vaiheessa. Biologisen tai kemiallisen torjunnan aloittaminen vasta sitten, kun tilanne on jo päällä, on auttamatta myöhäistä.” – päättää Susanna haastattelun.

Susanna Wartiaisen sanoin: ”Biologinen torjunta on myös valtavan mielenkiintoista. Jo silkka ajatus, että pikkuruiset eläimet auttavat meitä tässä koristekasvien kasvatuksessa, on kiehtova. Ja kun näkee, että tuo oikeasti toimii, niin tuleehan siitä mukava olo.”

 

Epätodellinen otsonivesi

Otsonivesi   Otsonivesi on vettä, jossa tehoaineena toimii antimikrobisuudestaan tunnettu otsoni. Jos nykymaailmassa jokin voi olla lähellä luonnonmukaista puhdistusainetta, niin otsoni. Sitä esiintyy mäntymetsän siimeksessä, aurinkoisella terassilla ja...

lue lisää

Feromoniansat apunamme

Feromoniansat apunamme hedelmien testiviljelmien kasvinsuojelussa Ahvenanmaalla ”Plommonvecklare fällor ute 12.5 i Demo-Jomala och 14.5 i Demo-Västanträsk” ja ” Plommonvecklare feromon bytat i Demo-Jomala och i Demo-Västanträsk 25.6” ovat suoria lainauksia...

lue lisää

Metsien tuhohyönteiset

Metsien tuhohyönteisiä kartoittamassa Useat tutkimuslaitokset eri puolilla maailmaa pitävät yllä säännöllistä seurantaa maa- ja metsätalouden pahimmista tuhonaiheuttajista, niiden kantojen koosta sekä leviämisestä. Tällaisten seurantojen tarkoitus on ylläpitää...

lue lisää

Karkotetaan ja houkutellaan

Karkotetaan ja houkutellaan  – Kumppanuuskasvien hyödyntäminen kasvintuhoojia vastaan Kumppanuuskasvit ovat tuttu juttu monelle kotipuutarhurille. Usein niiden käyttö perustuu lähinnä perimätietoon. Mutta mitä annettavaa kumppanuuskasveilla voisi olla...

lue lisää

Oodi Odoolle

Oodi Odoolle, vai miten se menee? Jokaisella yrityksellä tulee aika vaihtaa silloin tällöin toiminnanohjausjärjestelmää. Tietoisuuteeni tuli sana Odoo lokakuun alussa. Siitä asti se on ollut osa jokapäiväistä työpäivääni. Joinakin päivinä uusi...

lue lisää

Laaduntarkkailu, osa 1

Jauhiaiskiilukaiset lähitarkastelussa Lausahdukset ”kyllä eliöitä on reilusti pakkauksissa”, ”kotelot kyllä kuoriutuvat viikon sisällä” eivät ole vain myyntilauseita tai hokemia, niille löytyy myös perusteet. Teemme torjuntaeliöiden määrätarkastukset säännöllisesti...

lue lisää

Mitä maksaa biologinen torjunta tunnelimarjaviljelyssä

Tämä kirjoitus on aikaisemmin julkaistu Puutarha Sanomissa (10/2019). Vaikka julkaisusta on tovi kulunut, niin laskelma-arviot ovat yhä päteviä. Biologisen torjunnan tavoitteena ei kasvihuone- ja tunnelimarjanviljelyssä ole täysin tuhohyönteisistä puhdas tila....

lue lisää

Biologinen torjunta puutarhamyymälöissä

Biologinen torjunta puutarhamyymälöissä: Bongaa torjuntaeliö Olemme syksyn aikana valmistelleet biologisen torjunnan ohjeistusta puutarhamyymälöihin. Tämä on ollut mielekästä: miettiä biologisen torjunnan käyttömahdollisuuksia uusissa käyttöympäristöissä ja torjunnan...

lue lisää

Joulun alla, Marjapromoottorin mietteitä

Jokainen tietää, että marjat kasvavat Suomessa kesällä. Kasvihuone- ja tunnelituotanto on tuonut marjakaudelle pituutta huomattavasti. Ensimmäiset taimet istutetaan helmikuussa ja viimeiset marjat poimitaan lokakuussa. Koko tämän pitkän kauden Biotukselta lähtee...

lue lisää