Metsien tuhohyönteiset

9.3.2021

Metsien tuhohyönteisiä kartoittamassa

Useat tutkimuslaitokset eri puolilla maailmaa pitävät yllä säännöllistä seurantaa maa- ja metsätalouden pahimmista tuhonaiheuttajista, niiden kantojen koosta sekä leviämisestä. Tällaisten seurantojen tarkoitus on ylläpitää perustietoa esim. niistä vakavimmista hyönteistuholaisista sekä saada lisää tutkimustietoa, jonka avulla voidaan arvioida mm. niiden kantojen kehitystä suhteessa ilmastoon ja ympäristön rakenteeseen. Menetelmiä tässä on useita, mutta feromoneihin perustuva seuranta on kenties yksi suosituimmista menetelmistä.

Feromonipohjainen hyönteisseuranta on tehokas tapa etenkin silloin kun seuranta halutaan kohdistaa juuri tiettyyn lajiin. Feromonit ovat hyönteisten kemiallinen tapa viestiä toisilleen esimerkiksi siitä, että ne ovat valmiita parittelemaan tai siitä että ne ovat löytäneet paljon helppoa ruokaa. Hyönteispyydyksissä käytetään yleisesti seksuaaliferomonia, jolloin feromoni toimii vain halutun lajin edustajalle: esimerkiksi havununnanaaras ei reagoi kemiallisiin viesteihin kirjanpainajauroksen halukkuudesta lisääntymispuuhiin. Usein kuitenkin feromonit houkuttelevat paikalle saalistajia, jolloin puhutaan kairomonaalisesta vaikutuksesta: saalistaja tunnistaa esim. kirjanpainajan erittämän seksuaaliferomonin ja suunnistaa sen perusteella lisääntymiskumppania odottavan kirjanpainajan kimppuun. Oli miten oli, menetelmä toimii.

Suomessa Luonnonvarakeskus toteuttaa säännöllisesti seurantaa mm. kirjanpainajan (Ips typographus) ja havununnan (Lymantria monacha) osalta. Kirjanpainajaseurantaa on tehty säännöllisesti vuodesta 2012 alkaen, noin 30-40 paikkakunnalla vuosittain. Pyydystyyppi on 110 mm halkaisijaltaan oleva putki, johon on porattu 4 mm reikiä. Itse feromoni on putken sisällä: se houkuttelee hyönteiset rei´istä sisälle, jolloin ne putoavat putken pohjalla olevaan keräysastiaan (kuva 1).

Kuva 1. Kirjanpainajien feromoniseurannassa käytetty pyydystyyppi. Yhdelle pyyntipaikalle asetetaan kolme pyydystä kolmion muotoon. Kuva: Luonnonvarakeskus.

Kuva 1. Kirjanpainajien feromoniseurannassa käytetty pyydystyyppi. Yhdelle pyyntipaikalle asetetaan kolme pyydystä kolmion muotoon. Kuva: Luonnonvarakeskus.

 

Kaikista ansa paikoista saaliit lähetetään Luonnonvarakeskuksen Joensuun toimipisteen laboratorioihin, jossa saalismäärä lasketaan ja muut saaliiksi tulleet hyönteiset erotellaan. Näitä ovat mm. mainitun kairomoniefektin perässä ansoihin menevät muurahaiskuoriaiset (Thanasimus formicarius). Havununnan osalta menetelmä on samankaltainen, mutta koska lajia on seurattu vasta vuodesta 2018 alkaen, on menetelmä vielä kehitystyön alla. Jo nyt on kuitenkin selvää, että feromoniseuranta toimii sillä parhaimmillaan kuvan 2 pyydyksestä on laskettu lähes 1000 havununnaa. Molempien hyönteisten osalta lopullinen aineisto kertoo siis hyönteisten lukumäärän per pyydys, jonka voimme myöhemmin liittää esim. ympäröivän metsän rakenteeseen tai vallitseviin sääolosuhteisiin.

Kuva 2. Havununnaseurannassa käytetty pyydystyyppi sekä itse havununna. Kuva: Markus Melin.

Kuva 2. Havununnaseurannassa käytetty pyydystyyppi sekä itse havununna. Kuva: Markus Melin.

 

Kirjanpainaja ja havununnaseurantojen lisäksi eri projekteissa on keskitytty lukuisiin eri hyönteisiin, esimerkiksi vieraslajeihin. Niitä pyydetään niin ikään kohdelajeille spesifeillä feromoneilla, mutta uusimpien vieraslajien kohdalla ongelmana on usein sopivan feromonin puuttuminen. Näiden feromonien valmistaminen on oma erikoistunut biokemian tutkimusalansa, joka kehittyy siinä missä hyönteisseurantakin. Yhtä kaikki, tavoitteena on tutkia paitsi hyönteisten runsautta, ekologiaa ja levinneisyyttä, niin myös niiden metsiimme kohdistamaa terveysuhkaa.

Kirjallisuutta:

Melin M., Viiri H., Tikkanen O.-P., Elfving R., Neuvonen S. (2020). Havununnan esiintyminen ja runsaus Suomessa – vuonna 2019 toteutettuun feromoniseurantaan perustuen. Metsätieteen aikakauskirja: https://metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article10311.pdf

Luonnonvarakeskus. Metsätuhot vuonna 2018. https://jukuri.luke.fi/handle/10024/545098

Kirjoittaja: Markus Melin, Luonnonvarakeskus, Tutkimuspäällikkö, Tutkija (Tuhot ja riskit)

Biotuksen kuvapankki on nyt julkaistu

Muutama vuosi sitten asiakkaamme heitti idean kuvapankista (kiitos vain Virpi 😊). Idea on viimein toteutettu ja viety käytäntöön! Kuvapankki on tarkoitettu asiakkaidemme omaan sosiaalisen median viestintään kertomaan biologisen torjunnan saloista. Esim....

lue lisää

Kirjanpainaja: houkuttele tuoksuilla, pyydystä ansaan

Kirjanpainajakoiras erittää naaraita houkuttavia tuoksuja, ns. feromoneja. Feromonit ovat monimutkaisia kemiallisia yhdisteitä, mutta niitä on mahdollista valmistaa synteettisesti. Usein kysytäänkin, että millainen haihdutin tai ansa on paras. Yksiselitteistä...

lue lisää

Valmisteluja kasvukauteen

Kuten moni teistä jo tietää aloitin työt Biotuksella marraskuun alussa 2021. Vastuualueinani ovat hedelmien ja avomaavihannesten biologinen kasvinsuojelu. Aiempi työskentelyni hedelmien parissa sekä Lukella että Ålands Hushållningssällskapilla Ahvenanmaalla loi oivan...

lue lisää

Torjuntaeliöiden käytön vinkit ja viilaukset

Vuoden 2022 teemana: Torjuntaeliöiden käytön vinkit ja viilaukset Biologisia torjuntaeliöitä on reilu parikymmentä eri lajia. Levitystapoja on useita. Päälle vielä lukuisat eri viljelmätyypit, viljelijät sekä puutarhoilla lopulta levitystyön tekevät työntekijät....

lue lisää

TOP10

Vajaa vuosi sitten asiakkaamme kyseli meiltä julistetta, jossa olisi kuvat niin tuholaisista kuin niiden aiheuttamista vioituksista. Tuumasta toimeen – päädyimme tekemään TOP10 julisteen, jossa esitellään kymmenen yleisintä kasvihuoneissa esiintyvää tuholaista sekä...

lue lisää

Niiton vaikutus ripsiäisiin

Niiton vaikutus ripsiäisiin Mansikan viljely kasvatustunneleissa on lisääntynyt huimasti Suomessa viime vuosina. Tunnelit pidentävät kasvukautta ja näin ollen kasvattavat potentiaalista satoa, mutta luovat samalla myös otollisen elinympäristön tuholaisille. Ripsiäiset...

lue lisää

Epätodellinen otsonivesi

Otsonivesi   Otsonivesi on vettä, jossa tehoaineena toimii antimikrobisuudestaan tunnettu otsoni. Jos nykymaailmassa jokin voi olla lähellä luonnonmukaista puhdistusainetta, niin otsoni. Sitä esiintyy mäntymetsän siimeksessä, aurinkoisella terassilla ja...

lue lisää