Metsien tuhohyönteiset

9.3.2021

Metsien tuhohyönteisiä kartoittamassa

Useat tutkimuslaitokset eri puolilla maailmaa pitävät yllä säännöllistä seurantaa maa- ja metsätalouden pahimmista tuhonaiheuttajista, niiden kantojen koosta sekä leviämisestä. Tällaisten seurantojen tarkoitus on ylläpitää perustietoa esim. niistä vakavimmista hyönteistuholaisista sekä saada lisää tutkimustietoa, jonka avulla voidaan arvioida mm. niiden kantojen kehitystä suhteessa ilmastoon ja ympäristön rakenteeseen. Menetelmiä tässä on useita, mutta feromoneihin perustuva seuranta on kenties yksi suosituimmista menetelmistä.

Feromonipohjainen hyönteisseuranta on tehokas tapa etenkin silloin kun seuranta halutaan kohdistaa juuri tiettyyn lajiin. Feromonit ovat hyönteisten kemiallinen tapa viestiä toisilleen esimerkiksi siitä, että ne ovat valmiita parittelemaan tai siitä että ne ovat löytäneet paljon helppoa ruokaa. Hyönteispyydyksissä käytetään yleisesti seksuaaliferomonia, jolloin feromoni toimii vain halutun lajin edustajalle: esimerkiksi havununnanaaras ei reagoi kemiallisiin viesteihin kirjanpainajauroksen halukkuudesta lisääntymispuuhiin. Usein kuitenkin feromonit houkuttelevat paikalle saalistajia, jolloin puhutaan kairomonaalisesta vaikutuksesta: saalistaja tunnistaa esim. kirjanpainajan erittämän seksuaaliferomonin ja suunnistaa sen perusteella lisääntymiskumppania odottavan kirjanpainajan kimppuun. Oli miten oli, menetelmä toimii.

Suomessa Luonnonvarakeskus toteuttaa säännöllisesti seurantaa mm. kirjanpainajan (Ips typographus) ja havununnan (Lymantria monacha) osalta. Kirjanpainajaseurantaa on tehty säännöllisesti vuodesta 2012 alkaen, noin 30-40 paikkakunnalla vuosittain. Pyydystyyppi on 110 mm halkaisijaltaan oleva putki, johon on porattu 4 mm reikiä. Itse feromoni on putken sisällä: se houkuttelee hyönteiset rei´istä sisälle, jolloin ne putoavat putken pohjalla olevaan keräysastiaan (kuva 1).

Kuva 1. Kirjanpainajien feromoniseurannassa käytetty pyydystyyppi. Yhdelle pyyntipaikalle asetetaan kolme pyydystä kolmion muotoon. Kuva: Luonnonvarakeskus.

Kuva 1. Kirjanpainajien feromoniseurannassa käytetty pyydystyyppi. Yhdelle pyyntipaikalle asetetaan kolme pyydystä kolmion muotoon. Kuva: Luonnonvarakeskus.

 

Kaikista ansa paikoista saaliit lähetetään Luonnonvarakeskuksen Joensuun toimipisteen laboratorioihin, jossa saalismäärä lasketaan ja muut saaliiksi tulleet hyönteiset erotellaan. Näitä ovat mm. mainitun kairomoniefektin perässä ansoihin menevät muurahaiskuoriaiset (Thanasimus formicarius). Havununnan osalta menetelmä on samankaltainen, mutta koska lajia on seurattu vasta vuodesta 2018 alkaen, on menetelmä vielä kehitystyön alla. Jo nyt on kuitenkin selvää, että feromoniseuranta toimii sillä parhaimmillaan kuvan 2 pyydyksestä on laskettu lähes 1000 havununnaa. Molempien hyönteisten osalta lopullinen aineisto kertoo siis hyönteisten lukumäärän per pyydys, jonka voimme myöhemmin liittää esim. ympäröivän metsän rakenteeseen tai vallitseviin sääolosuhteisiin.

Kuva 2. Havununnaseurannassa käytetty pyydystyyppi sekä itse havununna. Kuva: Markus Melin.

Kuva 2. Havununnaseurannassa käytetty pyydystyyppi sekä itse havununna. Kuva: Markus Melin.

 

Kirjanpainaja ja havununnaseurantojen lisäksi eri projekteissa on keskitytty lukuisiin eri hyönteisiin, esimerkiksi vieraslajeihin. Niitä pyydetään niin ikään kohdelajeille spesifeillä feromoneilla, mutta uusimpien vieraslajien kohdalla ongelmana on usein sopivan feromonin puuttuminen. Näiden feromonien valmistaminen on oma erikoistunut biokemian tutkimusalansa, joka kehittyy siinä missä hyönteisseurantakin. Yhtä kaikki, tavoitteena on tutkia paitsi hyönteisten runsautta, ekologiaa ja levinneisyyttä, niin myös niiden metsiimme kohdistamaa terveysuhkaa.

Kirjallisuutta:

Melin M., Viiri H., Tikkanen O.-P., Elfving R., Neuvonen S. (2020). Havununnan esiintyminen ja runsaus Suomessa – vuonna 2019 toteutettuun feromoniseurantaan perustuen. Metsätieteen aikakauskirja: https://metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article10311.pdf

Luonnonvarakeskus. Metsätuhot vuonna 2018. https://jukuri.luke.fi/handle/10024/545098

Kirjoittaja: Markus Melin, Luonnonvarakeskus, Tutkimuspäällikkö, Tutkija (Tuhot ja riskit)

Biologinen torjunta suuressa mittakaavassa onnistuu

Huiskulan Puutarhassa siirryttiin vuonna 2019 käyttämään biologista torjuntaa koko joulutähtialalla. Muutoksen taustalla oli aikaisempien vuosin positiivinen kokemus onnistuneesta vihannespunkin biologisesta torjunnasta ruusulla. Myös kasvinsuojeluaineiden...

lue lisää

Joulutähden kirppusirkus

Joulutähden tuholaiset ja niiden biologinen torjunta Joulutähti (Euphorbia pulcherrima) on suomalaisten suosima joulukukka, jota Luken puutarhatilastojen mukaan viljellään vuosittain noin puolitoista miljoonaa kappaletta. Joulutähti sietää huonosti pitkiä kuljetuksia,...

lue lisää

Paljonko on paljon?

Torjuntaeliölevitykset voidaan jakaa ennakko- ja korjaavaan torjuntaan. Ennakkotorjunnan määritelmä on selvä: eliöt levitetään ennakkoon kasvustoon ennen tuhoeläinten ilmaantumista. Torjunta on korjaavaa silloin kun kasvustossa on tuhoeläimiä havaittavissa. Lievä vai...

lue lisää

Askeleet tarkkailuun ja torjuntaan

Nyt on hyvä tehdä lupauksia: tänä kautena tarkkailen entistä paremmin ja aloitan ennakkotorjunnan riittävän ajoissa! Vakaa aikomus ei kuitenkaan riitä, asenteen lisäksi myös välineiden on oltava kunnossa. 1)      Hanki luuppi Luuppi on edullinen apuväline...

lue lisää