Kuusen ei toivotut alivuokralaiset: Kirjanpainaja, juurikääpä ja sinistäjäsieni

23.3.2020

Tulevan kevään kirjanpainajatilannetta arvuutellessa tulee mietittyä, miten mutkikkaita kuusen ja sienien vuorovaikutussuhteet ovatkaan. Ja miksi laho kuusi kutsuu kirjanpainajaa? Miten sinistäjäsieni hyötyy tästä ei-toivotusta ”parisuhteesta”?

 

Kirjanpainaja

Kirjanpainajat (Ips typographus) iskeytyvät yleensä heikentyneisiin puihin. Lauhan talven ansiosta tuulenkaatoja ei ole pystytty korjaamaan metsästä, ja tämäkös kirjanpainajaa ilahduttaa. Paljon otollisia pesäpuita!

 

Kirjanpainaja on taloudellisesti merkittäviä metsätuhoja aiheuttava kaarnakuoriainen, joka lisääntyy kuusipuiden nilassa. Runsain mää­rin esiintyessään kirjanpainajat aiheuttavat vioituksia ja jopa kokonaisten puiden kuolemia. Aikuiset kuoriaiset ja toukat heikentävät puun nestevirtauksia syömällä käytäviä nilaan.

Kirjanpainajat talvehtivat aikuisina karikkeessa, mistä ne nousevat esiin keväällä. Kirjanpainajien kevätlento alkaa Ilman lämpötilan noustessa 18–20 asteeseen ja karikekerroksen 10–12 asteeseen. Naaras munii noin 20 munaa, joista kuoriutuvat toukat nakertavat nilaan erilliset käytävät.

Aikuiset kuoriaiset kuoriutuvat koteloista noin kahden kuukauden kuluttua heinäkuun lopulla, ja poistuvat puusta lokakuun loppuun mennessä. Lämpiminä kesinä kirjanpainaja ehtii tuottamaan myös toisen sukupolven.

 

Kirjanpainajan feromonitarkkailu on pian ajankohtainen, lisätietoa: https://biotus.fi/tuotteet-ja-palvelut/metsaferomonit-ja-ansat/. Feromoni- ja ansatilaukset TarhurinApu-verkkokaupastamme!

 

Juurikääpä

Myös havupuille haitallinen juurikääpä hyötyy ilmastonmuutoksesta. Käävät kehittyvät usein tuulen kaatamiin lahojuurisiin kuusiin. Itiötuotantonsa ne aloittavat, kun vuorokauden keskilämpötila nousee +5 C yläpuolelle. Ja sitähän sitten riittääkin -pitkälle syksyyn asti. Kesäaikana kaadettuihin puihin itiöiden on helppo tarttua kaatopintojen kautta.

Juurikäävän heikentämät puut ovat kirjanpainajalle lottovoitto. Kirjanpainajan kaivertamat syömäkuviot katkaisevat kuusen nestevirtaukset, ja puun tila huononee entisestään.

 

Sinistäjäsienen hetki on koittanut!

Sinistäjäsienet haittaavat veden ja ravinteiden kuljetusta puussa, ja näin aiheuttavat taloudellisia tappioita pilaamalla puutavaran laadun. Nämä sienet tekevät tiivistä yhteistyötä kaarnakuoriaisten kanssa. Taloudellisesti merkittävimmät sienisuvut mm. Certocystis ja Grosmannia saavat ravintonsa puusta, levittäytyen kuoriaisten kuljettamina.

Osa kaarnakuoriaisista vain kuljettaa mukanaan sinistäjäsientä, eli toimivat sen vektoreina, mutta ne voivat myös käyttää sientä ravinnokseen. Toiset sinistäjäsienilajit jopa avustavat kaarnakuoriaisia puun tappamisessa, eli yhteistyössä on voimaa tässäkin asiassa. Lähes kaikkien kaarnakuoriaislajien on tutkimuksissa havaittu kuljettavan sinistäjäsieniä, joko haitattomampia tai tuhoisampia lajeja. Kuusen, sienten ja kaarnakuoriaisten symbioosi on mielenkiintoinen esimerkki ”kaiken liittymisestä kaikkeen”.

 

Heli Horppu / Biotus Oy

Tuoretta satoa;

Lepaa 2024 -näyttelyssä Kasvinsuojeluun liittyviä tutkimus- ja hanketietoa kasvihuone- ja tunneliviljelijöille kaudelta 2024    Tällä kertaa puheenvuoro annetaan pääosin opiskelijoille, jotka ovat tehneet kaudella 2024 opinnäytetöitä Biotuksessa. Tervetuloa...

lue lisää

Biotuksen kuvapankki on nyt julkaistu

Muutama vuosi sitten asiakkaamme heitti idean kuvapankista (kiitos vain Virpi 😊). Idea on viimein toteutettu ja viety käytäntöön! Kuvapankki on tarkoitettu asiakkaidemme omaan sosiaalisen median viestintään kertomaan biologisen torjunnan saloista. Esim....

lue lisää

Kirjanpainaja: houkuttele tuoksuilla, pyydystä ansaan

Kirjanpainajakoiras erittää naaraita houkuttavia tuoksuja, ns. feromoneja. Feromonit ovat monimutkaisia kemiallisia yhdisteitä, mutta niitä on mahdollista valmistaa synteettisesti. Usein kysytäänkin, että millainen haihdutin tai ansa on paras. Yksiselitteistä...

lue lisää

Valmisteluja kasvukauteen

Kuten moni teistä jo tietää aloitin työt Biotuksella marraskuun alussa 2021. Vastuualueinani ovat hedelmien ja avomaavihannesten biologinen kasvinsuojelu. Aiempi työskentelyni hedelmien parissa sekä Lukella että Ålands Hushållningssällskapilla Ahvenanmaalla loi oivan...

lue lisää

Torjuntaeliöiden käytön vinkit ja viilaukset

Vuoden 2022 teemana: Torjuntaeliöiden käytön vinkit ja viilaukset Biologisia torjuntaeliöitä on reilu parikymmentä eri lajia. Levitystapoja on useita. Päälle vielä lukuisat eri viljelmätyypit, viljelijät sekä puutarhoilla lopulta levitystyön tekevät työntekijät....

lue lisää

TOP10

Vajaa vuosi sitten asiakkaamme kyseli meiltä julistetta, jossa olisi kuvat niin tuholaisista kuin niiden aiheuttamista vioituksista. Tuumasta toimeen – päädyimme tekemään TOP10 julisteen, jossa esitellään kymmenen yleisintä kasvihuoneissa esiintyvää tuholaista sekä...

lue lisää

Niiton vaikutus ripsiäisiin

Niiton vaikutus ripsiäisiin Mansikan viljely kasvatustunneleissa on lisääntynyt huimasti Suomessa viime vuosina. Tunnelit pidentävät kasvukautta ja näin ollen kasvattavat potentiaalista satoa, mutta luovat samalla myös otollisen elinympäristön tuholaisille. Ripsiäiset...

lue lisää