Tulevan kevään kirjanpainajatilannetta arvuutellessa tulee mietittyä, miten mutkikkaita kuusen ja sienien vuorovaikutussuhteet ovatkaan. Ja miksi laho kuusi kutsuu kirjanpainajaa? Miten sinistäjäsieni hyötyy tästä ei-toivotusta ”parisuhteesta”?
Kirjanpainaja
Kirjanpainajat (Ips typographus) iskeytyvät yleensä heikentyneisiin puihin. Lauhan talven ansiosta tuulenkaatoja ei ole pystytty korjaamaan metsästä, ja tämäkös kirjanpainajaa ilahduttaa. Paljon otollisia pesäpuita!
| Kirjanpainaja on taloudellisesti merkittäviä metsätuhoja aiheuttava kaarnakuoriainen, joka lisääntyy kuusipuiden nilassa. Runsain määrin esiintyessään kirjanpainajat aiheuttavat vioituksia ja jopa kokonaisten puiden kuolemia. Aikuiset kuoriaiset ja toukat heikentävät puun nestevirtauksia syömällä käytäviä nilaan.
Kirjanpainajat talvehtivat aikuisina karikkeessa, mistä ne nousevat esiin keväällä. Kirjanpainajien kevätlento alkaa Ilman lämpötilan noustessa 18–20 asteeseen ja karikekerroksen 10–12 asteeseen. Naaras munii noin 20 munaa, joista kuoriutuvat toukat nakertavat nilaan erilliset käytävät. Aikuiset kuoriaiset kuoriutuvat koteloista noin kahden kuukauden kuluttua heinäkuun lopulla, ja poistuvat puusta lokakuun loppuun mennessä. Lämpiminä kesinä kirjanpainaja ehtii tuottamaan myös toisen sukupolven. |
Kirjanpainajan feromonitarkkailu on pian ajankohtainen, lisätietoa: https://biotus.fi/tuotteet-ja-palvelut/metsaferomonit-ja-ansat/. Feromoni- ja ansatilaukset TarhurinApu-verkkokaupastamme!
Juurikääpä
Myös havupuille haitallinen juurikääpä hyötyy ilmastonmuutoksesta. Käävät kehittyvät usein tuulen kaatamiin lahojuurisiin kuusiin. Itiötuotantonsa ne aloittavat, kun vuorokauden keskilämpötila nousee +5 C yläpuolelle. Ja sitähän sitten riittääkin -pitkälle syksyyn asti. Kesäaikana kaadettuihin puihin itiöiden on helppo tarttua kaatopintojen kautta.
Juurikäävän heikentämät puut ovat kirjanpainajalle lottovoitto. Kirjanpainajan kaivertamat syömäkuviot katkaisevat kuusen nestevirtaukset, ja puun tila huononee entisestään.
Sinistäjäsienen hetki on koittanut!
Sinistäjäsienet haittaavat veden ja ravinteiden kuljetusta puussa, ja näin aiheuttavat taloudellisia tappioita pilaamalla puutavaran laadun. Nämä sienet tekevät tiivistä yhteistyötä kaarnakuoriaisten kanssa. Taloudellisesti merkittävimmät sienisuvut mm. Certocystis ja Grosmannia saavat ravintonsa puusta, levittäytyen kuoriaisten kuljettamina.
Osa kaarnakuoriaisista vain kuljettaa mukanaan sinistäjäsientä, eli toimivat sen vektoreina, mutta ne voivat myös käyttää sientä ravinnokseen. Toiset sinistäjäsienilajit jopa avustavat kaarnakuoriaisia puun tappamisessa, eli yhteistyössä on voimaa tässäkin asiassa. Lähes kaikkien kaarnakuoriaislajien on tutkimuksissa havaittu kuljettavan sinistäjäsieniä, joko haitattomampia tai tuhoisampia lajeja. Kuusen, sienten ja kaarnakuoriaisten symbioosi on mielenkiintoinen esimerkki ”kaiken liittymisestä kaikkeen”.
Heli Horppu / Biotus Oy