Kuusen ei toivotut alivuokralaiset: Kirjanpainaja, juurikääpä ja sinistäjäsieni

23.3.2020

Tulevan kevään kirjanpainajatilannetta arvuutellessa tulee mietittyä, miten mutkikkaita kuusen ja sienien vuorovaikutussuhteet ovatkaan. Ja miksi laho kuusi kutsuu kirjanpainajaa? Miten sinistäjäsieni hyötyy tästä ei-toivotusta ”parisuhteesta”?

 

Kirjanpainaja

Kirjanpainajat (Ips typographus) iskeytyvät yleensä heikentyneisiin puihin. Lauhan talven ansiosta tuulenkaatoja ei ole pystytty korjaamaan metsästä, ja tämäkös kirjanpainajaa ilahduttaa. Paljon otollisia pesäpuita!

 

Kirjanpainaja on taloudellisesti merkittäviä metsätuhoja aiheuttava kaarnakuoriainen, joka lisääntyy kuusipuiden nilassa. Runsain mää­rin esiintyessään kirjanpainajat aiheuttavat vioituksia ja jopa kokonaisten puiden kuolemia. Aikuiset kuoriaiset ja toukat heikentävät puun nestevirtauksia syömällä käytäviä nilaan.

Kirjanpainajat talvehtivat aikuisina karikkeessa, mistä ne nousevat esiin keväällä. Kirjanpainajien kevätlento alkaa Ilman lämpötilan noustessa 18–20 asteeseen ja karikekerroksen 10–12 asteeseen. Naaras munii noin 20 munaa, joista kuoriutuvat toukat nakertavat nilaan erilliset käytävät.

Aikuiset kuoriaiset kuoriutuvat koteloista noin kahden kuukauden kuluttua heinäkuun lopulla, ja poistuvat puusta lokakuun loppuun mennessä. Lämpiminä kesinä kirjanpainaja ehtii tuottamaan myös toisen sukupolven.

 

Kirjanpainajan feromonitarkkailu on pian ajankohtainen, lisätietoa: https://biotus.fi/tuotteet-ja-palvelut/metsaferomonit-ja-ansat/. Feromoni- ja ansatilaukset TarhurinApu-verkkokaupastamme!

 

Juurikääpä

Myös havupuille haitallinen juurikääpä hyötyy ilmastonmuutoksesta. Käävät kehittyvät usein tuulen kaatamiin lahojuurisiin kuusiin. Itiötuotantonsa ne aloittavat, kun vuorokauden keskilämpötila nousee +5 C yläpuolelle. Ja sitähän sitten riittääkin -pitkälle syksyyn asti. Kesäaikana kaadettuihin puihin itiöiden on helppo tarttua kaatopintojen kautta.

Juurikäävän heikentämät puut ovat kirjanpainajalle lottovoitto. Kirjanpainajan kaivertamat syömäkuviot katkaisevat kuusen nestevirtaukset, ja puun tila huononee entisestään.

 

Sinistäjäsienen hetki on koittanut!

Sinistäjäsienet haittaavat veden ja ravinteiden kuljetusta puussa, ja näin aiheuttavat taloudellisia tappioita pilaamalla puutavaran laadun. Nämä sienet tekevät tiivistä yhteistyötä kaarnakuoriaisten kanssa. Taloudellisesti merkittävimmät sienisuvut mm. Certocystis ja Grosmannia saavat ravintonsa puusta, levittäytyen kuoriaisten kuljettamina.

Osa kaarnakuoriaisista vain kuljettaa mukanaan sinistäjäsientä, eli toimivat sen vektoreina, mutta ne voivat myös käyttää sientä ravinnokseen. Toiset sinistäjäsienilajit jopa avustavat kaarnakuoriaisia puun tappamisessa, eli yhteistyössä on voimaa tässäkin asiassa. Lähes kaikkien kaarnakuoriaislajien on tutkimuksissa havaittu kuljettavan sinistäjäsieniä, joko haitattomampia tai tuhoisampia lajeja. Kuusen, sienten ja kaarnakuoriaisten symbioosi on mielenkiintoinen esimerkki ”kaiken liittymisestä kaikkeen”.

 

Heli Horppu / Biotus Oy

Feromoniansat apunamme

Feromoniansat apunamme hedelmien testiviljelmien kasvinsuojelussa Ahvenanmaalla ”Plommonvecklare fällor ute 12.5 i Demo-Jomala och 14.5 i Demo-Västanträsk” ja ” Plommonvecklare feromon bytat i Demo-Jomala och i Demo-Västanträsk 25.6” ovat suoria lainauksia...

lue lisää

Metsien tuhohyönteiset

Metsien tuhohyönteisiä kartoittamassa Useat tutkimuslaitokset eri puolilla maailmaa pitävät yllä säännöllistä seurantaa maa- ja metsätalouden pahimmista tuhonaiheuttajista, niiden kantojen koosta sekä leviämisestä. Tällaisten seurantojen tarkoitus on ylläpitää...

lue lisää

Karkotetaan ja houkutellaan

Karkotetaan ja houkutellaan  – Kumppanuuskasvien hyödyntäminen kasvintuhoojia vastaan Kumppanuuskasvit ovat tuttu juttu monelle kotipuutarhurille. Usein niiden käyttö perustuu lähinnä perimätietoon. Mutta mitä annettavaa kumppanuuskasveilla voisi olla...

lue lisää

Oodi Odoolle

Oodi Odoolle, vai miten se menee? Jokaisella yrityksellä tulee aika vaihtaa silloin tällöin toiminnanohjausjärjestelmää. Tietoisuuteeni tuli sana Odoo lokakuun alussa. Siitä asti se on ollut osa jokapäiväistä työpäivääni. Joinakin päivinä uusi...

lue lisää

Laaduntarkkailu, osa 1

Jauhiaiskiilukaiset lähitarkastelussa Lausahdukset ”kyllä eliöitä on reilusti pakkauksissa”, ”kotelot kyllä kuoriutuvat viikon sisällä” eivät ole vain myyntilauseita tai hokemia, niille löytyy myös perusteet. Teemme torjuntaeliöiden määrätarkastukset säännöllisesti...

lue lisää

Mitä maksaa biologinen torjunta tunnelimarjaviljelyssä

Tämä kirjoitus on aikaisemmin julkaistu Puutarha Sanomissa (10/2019). Vaikka julkaisusta on tovi kulunut, niin laskelma-arviot ovat yhä päteviä. Biologisen torjunnan tavoitteena ei kasvihuone- ja tunnelimarjanviljelyssä ole täysin tuhohyönteisistä puhdas tila....

lue lisää

Biologinen torjunta puutarhamyymälöissä

Biologinen torjunta puutarhamyymälöissä: Bongaa torjuntaeliö Olemme syksyn aikana valmistelleet biologisen torjunnan ohjeistusta puutarhamyymälöihin. Tämä on ollut mielekästä: miettiä biologisen torjunnan käyttömahdollisuuksia uusissa käyttöympäristöissä ja torjunnan...

lue lisää

Joulun alla, Marjapromoottorin mietteitä

Jokainen tietää, että marjat kasvavat Suomessa kesällä. Kasvihuone- ja tunnelituotanto on tuonut marjakaudelle pituutta huomattavasti. Ensimmäiset taimet istutetaan helmikuussa ja viimeiset marjat poimitaan lokakuussa. Koko tämän pitkän kauden Biotukselta lähtee...

lue lisää

Biologinen torjunta suuressa mittakaavassa onnistuu

Huiskulan Puutarhassa siirryttiin vuonna 2019 käyttämään biologista torjuntaa koko joulutähtialalla. Muutoksen taustalla oli aikaisempien vuosin positiivinen kokemus onnistuneesta vihannespunkin biologisesta torjunnasta ruusulla. Myös kasvinsuojeluaineiden...

lue lisää

Joulutähden kirppusirkus

Joulutähden tuholaiset ja niiden biologinen torjunta Joulutähti (Euphorbia pulcherrima) on suomalaisten suosima joulukukka, jota Luken puutarhatilastojen mukaan viljellään vuosittain noin puolitoista miljoonaa kappaletta. Joulutähti sietää huonosti pitkiä kuljetuksia,...

lue lisää