Villakilpikirvat

Villakilpikirva Katrianna Leino Biotus OyTunnistus

Suomessa kilpikirvoja esiintyy joillakin puuvartisilla kasveilla, esimerkiksi puna- ja mustaherukalla, karviaisella ja hedelmäpuilla sekä kasvihuoneissa lähinnä koristekasveilla. Kilpikirvojen kilpi, jonka ne erittävät itsensä ja jälkeläistensä suojaksi, voi olla joko jauhemaisen suomuinen (villakilpikirvat: kauno- ja villakilpikkä) tai kova ja vahamainen (nappikilpikirvat). Aikuiset kilpikirvanaaraat ovat siivettömiä, eikä niillä ole selkeästi erotettavaa päätä, keski- tai takaruumista. Kaikilla lajeilla ei ole edes jalkoja. Lisäksi niiden tuntosarvet ovat surkastuneet pois. Harvoin tavattavat koiraat ovat enemmän hyönteismäisiä.

Vioitus

Kilpikirvojen nuoruusasteet ja naaraat ovat kasvintuhoojia, jotka vioittavat kasveja imemällä niiden solunesteitä ja erittämällä kasveja tahraavaa mesikastetta. Kilpikirvat saattavat myös levittää kasvien virustauteja. Aikuiset koiraat eivät vioita kasveja.

Biologia

Monet kilpikirvalajit lisääntyvät neitseellisesti. Naaras munii kilpensä alle suojaan suuren määrän munia, joista toukat kuoriutuvat. Usein ainoastaan ensimmäinen toukkavaihe on liikkuva, muut vaiheet pysyttelevät paikoillaan ravintokasvilla. Villakilpikirvojen heimossa naarailla on sentään jalat ja ne pystyvät jonkin verran liikkumaankin.

Kaunokilpikkä (Pseudococcus longispinus)

Kaunokilpikän isäntäkasvivalikoimaan kuuluvat esimerkiksi hienohelma, begonia, palmut, kiinanruusu, liljat ja kaktukset. Kaunokilpikkänaaraat elävät lehden pintaan kiinnittyneinä. Ne ovat noin 3-5 mm pitkiä ja ne erittävät ruumiinsa ympärille kellertävän tai harmahtavan vahapeitteen. Aikuisen naaraan tunnistaa kahdesta pitkästä, ruumiin peräpäässä olevasta säikeestä. Nämä säikeet ovat yhtä pitkiä kuin hyönteisen ruumis.

Villakilpikkä (Planococcus citri)

Villakilpikän isäntäkasvivalikoimaan kuuluvat muun muassa amaryllis, saniaiset, orkideat ja eri Citrus -suvun kasvit. Villakilpikän keltaiset munat ovat naaraan erittämän munasäkin suojassa. Toukat ovat 0,5-4 mm, pyöreänsoikeita. Vahakerros kehittyy niiden pinnalla vasta ensimmäisen toukka-asteen jälkeen. Aikuinen villakilpikkänaaras on ovaalin muotoinen, 4-5 mm pitkä, 1,5 mm leveä. Se erittää ympärilleen villamaisen suojuksen, joka voi olla 5-15 mm. Aikuisella naaraalla saattaa näkyä pituussuunnassa harmahtava raita selkäpuolella. Villakilpiköiden imentä heikentää kasvia. Suurin haitta on villakilpiköiden erittämä mesikaste ja siinä elävät noki- ja härmäsienet. Lisäksi villakilpikät erittävät kasveihin myrkkyjä, jotka saattavat aiheuttaa joidenkin kasvien epämuodostumista.

Torjuntaeliöt

Amerikanleppäpirkko (Cryptolaemus montrouzieri)

Amerikanleppäpirkko Cryptolaemus montrouzieri Biotus Oy Katrianna LeinoAmerikanleppäpirkko toukka Cryptolaemus montrouzieri Biotus Oy Katrianna Leino

Pääasialliset torjuttavat kasvintuhoojat

Amerikanleppäpirkko on yksi tärkeimmistä villakilpikirvojen torjuntaeliöistä.

Toiminta ja biologia

Sekä aikuiset että toukat ovat petoja. Niille kelpaa ravinnoksi kaikki villakilpikirvojen eri kehitysasteet. Yksi amerikanleppäpirkko voi syödä elinaikanaan jopa 300 villakilpikirvaa. Aikuiset amerikanleppäpirkot ovat noin 4 mm, niiden etu- ja takapää ovat oransseja. Muu ruumis on ruskeanmusta. Munat naaras munii yksittäin villakilpikirvayhdyskuntien sekaan. Toukka kuoriutuu 8 päivässä ja noin 2 viikossa se kasvaa yli senttimetrin mittaiseksi. Toukka muistuttaa villakilpikirvoja, sen erottaa villakilpikirvoja nopeammasta liikkeestä, sekä tummasta alapuolesta. Aikuiset petokuoriaiset voivat elää jopa 2 kuukautta (mikäli niillä on riittävästi ravintoa saatavana), jona aikana naaras munii 400-500 munaa.

Pakkauskoot ja kantoaineet

  • 50 amerikanleppäpirkkoa / rasia (kantoaine paperisilppu)
  • 100 amerikanleppäpirkkoa / rasia (kantoaine paperisilppu)
  • 100 amerikanleppäpirkko toukkia / rasia (kantoaine paperisilppu)
  • 1000 amerikanleppäpirkon toukkaa / rasia (kantoaine paperisilppu)

Amerikanleppäpirkot toimitetaan aikuisina.

Käyttöohje

Amerikanleppäpirkot levitetään suoraan saastuntapesäkkeisiin: 2 yksilöä/m2 ja pahoihin saastuntakohtiin 10 yksilöä/m2.

Huomioitavaa

Amerikanleppäpirkkoja voidaan säilyttää muutaman päivän ajan huoneenlämmössä (15-20°C), auringonvalolta suojattuna. Amerikanleppäpirkkojen käyttö vaatii yli 19 asteen keskilämpötilan, kosteuden tulee olla yli 60% ja päivänpituuden >12 tuntia. Amerikanleppäpirkot ovat herkkiä kylmyydelle ja niitä ei tule säilyttää jääkaapissa!

Anagyrus vladimiri -loispistiäinen

Pääasialliset torjuttavat kasvintuhoojat

Villakilpikirvojen Planococcus vitis ja Planococcus citri -villakilpikän torjuntaan

Toiminta ja biologia

Anagyrus vladimiri -loispistiäinen loisii lähinnä villakilpikirvan toista ja kolmatta kehitysastetta sekä nuoria aikuisia. Se munii villakilpikrvan sisään, jossa loispistiäinen kehittyy ja aikuinen tunkeutuu ulos. Loisittu villakilpikirva on pullea ja tumma. Villakilpikirvan muumioitumiseen kuluu 8 päivää loispistiäisen munittua sen sisään. Ne ovat hyvin tehokkaita etsimään villakilpikirvoja pienessäkin saastunnassa, joten ne soveltuvat hyvin ennakkotorjuntaan.

Loispistiäisnaaras on 1,5-2 mm kokoinen. Se on väritykseltään ruskea ja sillä on siniharmaat silmät. Koiraat ovat pienempiä ja väriltään mustia. Naaraan tuntosarvien tyvi on paksu ja musta, kun taas muu osa on ohut ja valkoinen. Koirailla on harmaat ja karvaiset tuntosarvet. Loispistiäisten kehitysvaiheisiin kuuluu muna, 5 toukkavaihetta, kotelovaihe ja aikuinen.

Pakkauskoot ja kantoaineet

  • Aikuisia 250 kpl (ei kantoainetta)
  • Koteloita 500 kpl

 

Käyttöohje

Loispistiäiset tulee vapauttaa lähellä kasvustoa nopeasti, jotta muurahaiset eivät ehdi saalistamaan niitä. Jätä purkki vielä lopuksi kasvustoon, jotta loputkin loispistiäiset ehtivät siirtyä kasveille.

  • Ennakkotorjunta: 20–30 kpl/100m2
  • lievä saastunta: 30–50 kpl /100m2
  • voimakas saastunta: 100 kpl /100m2

Käsittelyn toisto 3–4 viikon välein.

Huomioitavaa

Jos kasvustossa on runsaasti villakilpikirvoja, kannattaa torjuntaan ottaa avuksi amerikanleppäpirkot. Loispistiäistä voidaan käyttää, kun lämpötila on yli 13 °C.

Anagyrus fusciventris – hyppykiilupistiäinen

Pääasialliset torjuttavat kasvintuhoojat

Hyppykiilupistiäinen loisii kaunokilpikän (Pseudococcus longispinus) suurimpia kehitysasteita.

Toiminta ja biologia

Hyppykiilupisitäiset munivat kaunokilpikän sisään, jossa kiilupistiäinen kehittyy ja aikuiset tunkeutuvat ulos. Loisittu kaunokilpikkä on pullea ja tumma.  Aikuiset hyppykiilupistiäiset imevät nuorista kaunokilpiköistä elinnesteet ja tappavat ne samalla. Hyppykiilupistiäisnaaras on noin 3 mm kokoinen, koiras on hieman pienempi. Naaras on väritykseltään keltaharmaa ja sen silmät ovat pistävän siniset, koiras on musta. Naaraan tuntosarvet ovat paksut, koiraan taas karvaiset.

Pakkauskoot ja kantoaineet

  • aikuisia, 25 kpl (paperisilppu)

 

Käyttöohje

Hyppykiilupistiäiset vapautetaan kasvuston läheisyydessä.

  • Lievä saastunta: 15–20 kpl/kasvi
  • Paha saastunta 25 kpl/kasvi

Huomioitavaa

Käsittele purkkia varoen, älä ravista. Hyppykiilupistiäisen optimilämpötila on 20–25 °C.

Yhteystiedot

BIOTUS OY

Tiilenlyöjänkatu 5
30100 FORSSA

Ammattiviljelijät:
info(at)biotus.fi
Puh. 040 5703536
(Puhelun hinta määräytyy asiakkaan oman liittymäsopimuksen mukaan, ei lisämaksuja.)

Kotipuutarhurit (TarhurinApu):
050 309 0810
neuvonta(at)tarhurinapu.fi

Biotus

TarhurinApu

Biotus Oy:n sivuston teksti ja kuvat
© Biotus Oy / valokuvaajat

Y-tunnus 1840555-9

Toimitusehdot 2024

Laskutustiedot 2024

Pääsääntöisesti olemme tavoitettavissa

maanantaista perjantaihin klo 8-16