Mitä maksaa biologinen torjunta tunnelimarjaviljelyssä

25.1.2021

Tämä kirjoitus on aikaisemmin julkaistu Puutarha Sanomissa (10/2019). Vaikka julkaisusta on tovi kulunut, niin laskelma-arviot ovat yhä päteviä. Biologisen torjunnan tavoitteena ei kasvihuone- ja tunnelimarjanviljelyssä ole täysin tuhohyönteisistä puhdas tila. Riittävä tulos on, ettei tuholaiset vaikuta satotasoon eikä kauppakuntoisuuteen. Jokaisella viljelijällä on oma näkemys, mikä on hänen viljelmänsä ihannetila.

 

Kauden 2019 lopulla laskin toteutuneita biologisen torjunnan kustannuksia useiden mansikka- sekä vadelmaviljelmien osalta, mukana oli sekä tunneli- että kasvihuoneviljelmiä. Ennakkotorjunta kirvoja vastaan tehdään laskemalla neliöt ja vihannespunkki sekä ripsiäistä vastaan lasketaan taas rivimetrejä. Tämä luo haastetta kustannuslaskentaan. Hinnan muutoksia biologisten torjuntaeliöiden hinnoissa ei ole juurikaan ollut kaudella 2020.

 

Hyvä ennakkosuunnitelma antaa tietoa myös tulevan kauden kuluista

Parhaaseen torjuntatulokseen päästään hyvällä ennakkosuunnittelulla. Ennakkosuunnittelu tehdään tiiviissä yhteistyössä viljelijän kanssa. Hyvässä ennakkosuunnittelussa otetaan huomioon myös edellisen kauden ongelmakohdat. Biologinen torjunta aloitetaan samaan aikaan taimien istuttamisen kanssa. Siis ennen kuin viljelijä näkee ensimmäistäkään tuholaista. Viljelijän kanssa yhdessä valikoidaan hänen työrytmiinsä ja viljelytekniikalle sopivat torjuntaeliöt sekä levitystavat. Näillä tiedoilla tehdään koko kauden suunnitelma, johon myös voidaan laskea kulut.

 

Mansikalla torjunnan hintaan vaikuttaa satojen määrä huoneessa

Kasvihuone- ja tunnelimansikalla, ennakkosuunniteluun vaikuttaa mm. se, että onko jatkuvasatoista mansikkaa, kasvatetaanko huoneessa yksi vai kaksi satoa. Ensimmäisillä istutuksilla biologinen torjunta on pääsääntöisesti helpompaa, sillä lämpötilat ovat alhaiset ja luonnosta ei vielä tule painetta. Toisessa istutuksessa pitää huomioida, että huoneessa on jo jonkin verran tuholaisia. Keskikesällä lämpötila ulkona on suotuisa myös tuholaisille. Paine tunnelin ulkopuolelta tuleville tuholaisille on kova.

 

Tunneliviljely mansikalla ja liima-ansat

Siniset ja keltaiset liima-ansat houkuttavat ripsiäisiä kasvustosta ansoihin.

Kustannuksia mansikalla

Kevään istutuksilla yhden sadon huoneessa biologisen torjunnan hinta oli keskimäärin 0,064 €/taimi. Hajontaa mansikalle euroja per taimi ei ollut paljon. Pahoissakin saastunnoissa, joissa vihannespunkkia torjuttiin runsaasti, hinta oli 0,080 €/taimi.

Jatkuvasatoisella mansikalla biologisen hintaan vaikuttaa paljolti, kuinka paljon kaudella on ripsiäistä. Biologisen torjunnan keskihinta jatkuvasatoisella tunnelimansikalla oli 0,19 €/taimi.

 

Tunnelivadelma ja petopunkkipussi

Kalifornianpetopunkkipussi tunnelivadelmakasvustossa.

Kustannuksista vadelmalla: eroja kasvihuone ja tunnelivatulla

Vadelmalla biologisesti tunneli- ja kasvihuoneviljelyssä torjuntaan lähinnä kirvoja ja vihannespunkkia.

Laskettaessa biologisen torjunnan toteutuneita kustannuksia kävi ilmi, että kasvihuonevadelmalla biologinen torjunta on edullisempaa kuin tunnelivadelmalla. Kasvihuoneessa kausi alkaa aikaisemmin, joten ulkolämpötila on vielä kylmä. Kasvihuoneessa tosin pitää vihannespunkkia tarkkailla heti kauden alussa, koska lämpötila kohoaa nopeasti suotuisaksi lisääntymiselle. Kasvihuonevadelman keskikustannus oli n. 0,44 €/taimi.

Tunnelivadelmalla kustannuksissa oli paljon hajontaa eri viljelmien välillä. Keskiarvo 0,54 €/taimi mutta edullisimmillaan 0,34 €/taimi. Jos kirva pääsi ryöpsähtämään ja lisäksi oli normaalia enemmän vihannespunkkia torjuntakustannukseksi tuli n.  0,80 €/ taimi.

 

Viljelyhygienialla voi suitsia tuholaisten määrää

Tunnelivadelmalla ja -mansikalla torjuntakustannuksiin vaikuttaa paljon viljelyhygienia. Ympäristön siistiminen, ympäröivän kasvillisuuden huomioiminen ja tunneleihin kululla on merkitystä tuholaisten kulkeutumisessa. Esimerkiksi vielä vähän käytössä olevat hyönteisverkot olisivat yksi vaihtoehto ripsiäisen torjuntaan. Verkoilla myös linnut pysyvät tunneleiden ulkopuolella.

Liima-ansat feromonilla tai ilman soveltuvat sekä tarkkailuun että torjuntaan. Laskelmissa ei ollut ansat mukana mutta karkeasti laskien liima-ansa feromonilla on n 0,33 €/metri ja ilman feromonia 0,29 €/metri.

Laskelmassa on käytetty alv 0 % hintoja ilman toimituskuluja.

 

Muutamia huomioita hyvin onnistuneista torjunnoista

  1. Ennakkosuunnitelma tehdään ja sitä noudatetaan
  2. Tarkkailua sekä lisätilauksia tekee saman henkilö koko kauden
  3. Säännöllinen yhteydenpito tarkkailijan ja Biotuksen välillä
  4. Rehellinen keskustelu tehdyistä toimenpiteistä kasvustossa
  5. Asiallinen palaute, kuinka kausi sujui

 

 

Kirjoittanut: Wilhelmiina Kallio / Biotus Oy

Feromoniansat apunamme

Feromoniansat apunamme hedelmien testiviljelmien kasvinsuojelussa Ahvenanmaalla ”Plommonvecklare fällor ute 12.5 i Demo-Jomala och 14.5 i Demo-Västanträsk” ja ” Plommonvecklare feromon bytat i Demo-Jomala och i Demo-Västanträsk 25.6” ovat suoria lainauksia...

lue lisää

Metsien tuhohyönteiset

Metsien tuhohyönteisiä kartoittamassa Useat tutkimuslaitokset eri puolilla maailmaa pitävät yllä säännöllistä seurantaa maa- ja metsätalouden pahimmista tuhonaiheuttajista, niiden kantojen koosta sekä leviämisestä. Tällaisten seurantojen tarkoitus on ylläpitää...

lue lisää

Karkotetaan ja houkutellaan

Karkotetaan ja houkutellaan  – Kumppanuuskasvien hyödyntäminen kasvintuhoojia vastaan Kumppanuuskasvit ovat tuttu juttu monelle kotipuutarhurille. Usein niiden käyttö perustuu lähinnä perimätietoon. Mutta mitä annettavaa kumppanuuskasveilla voisi olla...

lue lisää

Oodi Odoolle

Oodi Odoolle, vai miten se menee? Jokaisella yrityksellä tulee aika vaihtaa silloin tällöin toiminnanohjausjärjestelmää. Tietoisuuteeni tuli sana Odoo lokakuun alussa. Siitä asti se on ollut osa jokapäiväistä työpäivääni. Joinakin päivinä uusi...

lue lisää

Laaduntarkkailu, osa 1

Jauhiaiskiilukaiset lähitarkastelussa Lausahdukset ”kyllä eliöitä on reilusti pakkauksissa”, ”kotelot kyllä kuoriutuvat viikon sisällä” eivät ole vain myyntilauseita tai hokemia, niille löytyy myös perusteet. Teemme torjuntaeliöiden määrätarkastukset säännöllisesti...

lue lisää

Biologinen torjunta puutarhamyymälöissä

Biologinen torjunta puutarhamyymälöissä: Bongaa torjuntaeliö Olemme syksyn aikana valmistelleet biologisen torjunnan ohjeistusta puutarhamyymälöihin. Tämä on ollut mielekästä: miettiä biologisen torjunnan käyttömahdollisuuksia uusissa käyttöympäristöissä ja torjunnan...

lue lisää

Joulun alla, Marjapromoottorin mietteitä

Jokainen tietää, että marjat kasvavat Suomessa kesällä. Kasvihuone- ja tunnelituotanto on tuonut marjakaudelle pituutta huomattavasti. Ensimmäiset taimet istutetaan helmikuussa ja viimeiset marjat poimitaan lokakuussa. Koko tämän pitkän kauden Biotukselta lähtee...

lue lisää

Biologinen torjunta suuressa mittakaavassa onnistuu

Huiskulan Puutarhassa siirryttiin vuonna 2019 käyttämään biologista torjuntaa koko joulutähtialalla. Muutoksen taustalla oli aikaisempien vuosin positiivinen kokemus onnistuneesta vihannespunkin biologisesta torjunnasta ruusulla. Myös kasvinsuojeluaineiden...

lue lisää

Joulutähden kirppusirkus

Joulutähden tuholaiset ja niiden biologinen torjunta Joulutähti (Euphorbia pulcherrima) on suomalaisten suosima joulukukka, jota Luken puutarhatilastojen mukaan viljellään vuosittain noin puolitoista miljoonaa kappaletta. Joulutähti sietää huonosti pitkiä kuljetuksia,...

lue lisää