Paljonko on paljon?

3.3.2020

Torjuntaeliölevitykset voidaan jakaa ennakko- ja korjaavaan torjuntaan. Ennakkotorjunnan määritelmä on selvä: eliöt levitetään ennakkoon kasvustoon ennen tuhoeläinten ilmaantumista. Torjunta on korjaavaa silloin kun kasvustossa on tuhoeläimiä havaittavissa.

Lievä vai paha saastunta?

Toisille viljelijöille jo muutama vihannespunkki aiheuttaa massiiviset torjuntatoimet. Toiset eivät vielä reagoi, vaikka kasvilla olisi jo seittiä. Ei kuitenkaan ole yhdentekevää, miten alkusaastunta ja sen perusteella tehtävät torjuntatoimet määritellään. Toisaalta kasvien sietämä saastunta-aste on monen tekijän summa, johon vaikuttaa niin kasvilaji, markkinoitava kasvinosa sekä vuodenaika.

Jos torjuntaeliöitä levitetään liian vähän tai liian myöhään kasvintuhoojien alkutilanteeseen nähden, torjunnan onnistumisen mahdollisuudet pienenevät ja tuhoeläinten hallintaan saaminen viivästyy. Esimerkiksi vihannespunkin ennakkotorjuntaa puoltavat simulaatiomallit, joiden mukaan lähtötilanteesta viisinkertaiseksi paisunut vihannespunkkisaastunta vaatii jopa 20 kertaa suuremmat petopunkkilevitysmäärät kuin, jos torjunta olisi aloitettu heti alkuvaiheessa tai ennakkoon.

Vihannespunkki valmistautuu talveen

Vihannespunkit roikkuvat seitissä, valmiina leviämään uusille kasveille. Torjunta on selvästi mennyt pahasti pieleen.

Esimerkkejä kynnysarvoista

Ripsiäiset: Ripsiäisten torjunnassa oleellista on saada runsaasti ripsiäispetopunkkeja kasvustoon heti, kun ripsiäiset havaitaan tai jo ennen niiden ilmaantumista. Kurkulla 3-5 ripsiäistä/kukka on taloudellisen tuhon kynnyksen raja (tällä tasolla aiheutuu siis sadon menetystä). Mansikalla 5 ripsiäistä/kukka on kynnysarvo, jonka ylittyessä pitää ottaa järeämpiä toimia käyttöön.

Jauhiaiset: Jauhiasiten biologinen torjunta on hankalaa, mikäli saastuntaa ei havaita riittävän ajoissa. Esimekiksi jauhiaisten erittämä mesikaste haittaa jauhiaiskiilukaisten toimintaa tahrimalla niitä. Mitä enemmän mesikastetta, sitä enemmän aikaa kiilukaiset käyttävät itsensä putsaamiseen, loisimisen sijaan.

Saastunnan alkuvaiheessa jauhiaiset keskittyvät muutamaan paikkaan. Vasta jauhiaispopulaation kasvaessa ne leviävät muualle kasvihuoneeseen. Joulutähdellä biologista torjuntaa aloitettaessa jauhiaisia tulisi olla alle 5 kpl / ansa / viikko. Korjaavalle, kemialliselle torjunnalle on kynnysarvoksi määritetty 6-10 jauhiaista / ansa / viikko.

Tarkkailun merkitys biologisessa torjunnassa

Tarkkailun merkitys voidaan tiivistää oheisiin kolmioihin: mitä enemmän tarkkailuun panostetaan sitä vähemmällä pääsee torjunnassa. Tarkkailun sijaan voi myös panostaa torjuntatoimiin, joka vie monesti kuitenkin enemmän aikaa ja rahaa (Grafiikka: Ville Tietäväinen)

Menestyksen avaimet

Kasvinsuojelun avaintekijät voidaan niputtaa muutamaan pääkohtaan:

1) Aloita viljely puhtaasti

2) Tarkkaile kasvustoa alusta alkaen ja säännöllisesti

3) Aloita torjuntatoimet joko ennakkoon tai välittömästi kasvintuhoojien ilmaantuessa.

Kirjoittanut Heini Koskula

Niiton vaikutus ripsiäisiin

Niiton vaikutus ripsiäisiin Mansikan viljely kasvatustunneleissa on lisääntynyt huimasti Suomessa viime vuosina. Tunnelit pidentävät kasvukautta ja näin ollen kasvattavat potentiaalista satoa, mutta luovat samalla myös otollisen elinympäristön tuholaisille. Ripsiäiset...

lue lisää

Epätodellinen otsonivesi

Otsonivesi   Otsonivesi on vettä, jossa tehoaineena toimii antimikrobisuudestaan tunnettu otsoni. Jos nykymaailmassa jokin voi olla lähellä luonnonmukaista puhdistusainetta, niin otsoni. Sitä esiintyy mäntymetsän siimeksessä, aurinkoisella terassilla ja...

lue lisää

Feromoniansat apunamme

Feromoniansat apunamme hedelmien testiviljelmien kasvinsuojelussa Ahvenanmaalla ”Plommonvecklare fällor ute 12.5 i Demo-Jomala och 14.5 i Demo-Västanträsk” ja ” Plommonvecklare feromon bytat i Demo-Jomala och i Demo-Västanträsk 25.6” ovat suoria lainauksia...

lue lisää

Metsien tuhohyönteiset

Metsien tuhohyönteisiä kartoittamassa Useat tutkimuslaitokset eri puolilla maailmaa pitävät yllä säännöllistä seurantaa maa- ja metsätalouden pahimmista tuhonaiheuttajista, niiden kantojen koosta sekä leviämisestä. Tällaisten seurantojen tarkoitus on ylläpitää...

lue lisää

Karkotetaan ja houkutellaan

Karkotetaan ja houkutellaan  – Kumppanuuskasvien hyödyntäminen kasvintuhoojia vastaan Kumppanuuskasvit ovat tuttu juttu monelle kotipuutarhurille. Usein niiden käyttö perustuu lähinnä perimätietoon. Mutta mitä annettavaa kumppanuuskasveilla voisi olla...

lue lisää

Oodi Odoolle

Oodi Odoolle, vai miten se menee? Jokaisella yrityksellä tulee aika vaihtaa silloin tällöin toiminnanohjausjärjestelmää. Tietoisuuteeni tuli sana Odoo lokakuun alussa. Siitä asti se on ollut osa jokapäiväistä työpäivääni. Joinakin päivinä uusi...

lue lisää

Laaduntarkkailu, osa 1

Jauhiaiskiilukaiset lähitarkastelussa Lausahdukset ”kyllä eliöitä on reilusti pakkauksissa”, ”kotelot kyllä kuoriutuvat viikon sisällä” eivät ole vain myyntilauseita tai hokemia, niille löytyy myös perusteet. Teemme torjuntaeliöiden määrätarkastukset säännöllisesti...

lue lisää

Mitä maksaa biologinen torjunta tunnelimarjaviljelyssä

Tämä kirjoitus on aikaisemmin julkaistu Puutarha Sanomissa (10/2019). Vaikka julkaisusta on tovi kulunut, niin laskelma-arviot ovat yhä päteviä. Biologisen torjunnan tavoitteena ei kasvihuone- ja tunnelimarjanviljelyssä ole täysin tuhohyönteisistä puhdas tila....

lue lisää

Biologinen torjunta puutarhamyymälöissä

Biologinen torjunta puutarhamyymälöissä: Bongaa torjuntaeliö Olemme syksyn aikana valmistelleet biologisen torjunnan ohjeistusta puutarhamyymälöihin. Tämä on ollut mielekästä: miettiä biologisen torjunnan käyttömahdollisuuksia uusissa käyttöympäristöissä ja torjunnan...

lue lisää