Torjuntaeliölevitykset voidaan jakaa ennakko- ja korjaavaan torjuntaan. Ennakkotorjunnan määritelmä on selvä: eliöt levitetään ennakkoon kasvustoon ennen tuhoeläinten ilmaantumista. Torjunta on korjaavaa silloin kun kasvustossa on tuhoeläimiä havaittavissa.
Lievä vai paha saastunta?
Toisille viljelijöille jo muutama vihannespunkki aiheuttaa massiiviset torjuntatoimet. Toiset eivät vielä reagoi, vaikka kasvilla olisi jo seittiä. Ei kuitenkaan ole yhdentekevää, miten alkusaastunta ja sen perusteella tehtävät torjuntatoimet määritellään. Toisaalta kasvien sietämä saastunta-aste on monen tekijän summa, johon vaikuttaa niin kasvilaji, markkinoitava kasvinosa sekä vuodenaika.
Jos torjuntaeliöitä levitetään liian vähän tai liian myöhään kasvintuhoojien alkutilanteeseen nähden, torjunnan onnistumisen mahdollisuudet pienenevät ja tuhoeläinten hallintaan saaminen viivästyy. Esimerkiksi vihannespunkin ennakkotorjuntaa puoltavat simulaatiomallit, joiden mukaan lähtötilanteesta viisinkertaiseksi paisunut vihannespunkkisaastunta vaatii jopa 20 kertaa suuremmat petopunkkilevitysmäärät kuin, jos torjunta olisi aloitettu heti alkuvaiheessa tai ennakkoon.
Vihannespunkit roikkuvat seitissä, valmiina leviämään uusille kasveille. Torjunta on selvästi mennyt pahasti pieleen.
Esimerkkejä kynnysarvoista
Ripsiäiset: Ripsiäisten torjunnassa oleellista on saada runsaasti ripsiäispetopunkkeja kasvustoon heti, kun ripsiäiset havaitaan tai jo ennen niiden ilmaantumista. Kurkulla 3-5 ripsiäistä/kukka on taloudellisen tuhon kynnyksen raja (tällä tasolla aiheutuu siis sadon menetystä). Mansikalla 5 ripsiäistä/kukka on kynnysarvo, jonka ylittyessä pitää ottaa järeämpiä toimia käyttöön.
Jauhiaiset: Jauhiasiten biologinen torjunta on hankalaa, mikäli saastuntaa ei havaita riittävän ajoissa. Esimekiksi jauhiaisten erittämä mesikaste haittaa jauhiaiskiilukaisten toimintaa tahrimalla niitä. Mitä enemmän mesikastetta, sitä enemmän aikaa kiilukaiset käyttävät itsensä putsaamiseen, loisimisen sijaan.
Saastunnan alkuvaiheessa jauhiaiset keskittyvät muutamaan paikkaan. Vasta jauhiaispopulaation kasvaessa ne leviävät muualle kasvihuoneeseen. Joulutähdellä biologista torjuntaa aloitettaessa jauhiaisia tulisi olla alle 5 kpl / ansa / viikko. Korjaavalle, kemialliselle torjunnalle on kynnysarvoksi määritetty 6-10 jauhiaista / ansa / viikko.
Tarkkailun merkitys voidaan tiivistää oheisiin kolmioihin: mitä enemmän tarkkailuun panostetaan sitä vähemmällä pääsee torjunnassa. Tarkkailun sijaan voi myös panostaa torjuntatoimiin, joka vie monesti kuitenkin enemmän aikaa ja rahaa (Grafiikka: Ville Tietäväinen)
Menestyksen avaimet
Kasvinsuojelun avaintekijät voidaan niputtaa muutamaan pääkohtaan:
1) Aloita viljely puhtaasti
2) Tarkkaile kasvustoa alusta alkaen ja säännöllisesti
3) Aloita torjuntatoimet joko ennakkoon tai välittömästi kasvintuhoojien ilmaantuessa.
Kirjoittanut Heini Koskula