Kirjanpainaja: houkuttele tuoksuilla, pyydystä ansaan

23.3.2023

Kirjanpainajakoiras erittää naaraita houkuttavia tuoksuja, ns. feromoneja. Feromonit ovat monimutkaisia kemiallisia yhdisteitä, mutta niitä on mahdollista valmistaa synteettisesti. Usein kysytäänkin, että millainen haihdutin tai ansa on paras. Yksiselitteistä vastausta ei ole, sillä feromoni- ja ansatyypin valinta perustuu kulloiseenikin tilanteeseen.

 

Aloita ajoissa

Kirjanpainajat talvehtivat karikkeessa. Niiden kevätlento alkaa yleensä toukokuussa. Tykötarpeet kannattaa hankkia hyvissä ajoin, jotta ne ovat valmiina viritystä varten. Tarvikkeet kirjanpainajien tarkkailuun ja torjuntaan löydät Biotuksen NETTIKAUPASTA. Feromonihaihduttimet säilytetään pakastimessa asennukseensa saakka.

 

Feromoni toimitetaan saumatussa alumiinipussissa. Pussin sisällä on läpinäkyvä pussi, jonka sisällä on itse feromonihaihdutin. Kuva: Biotus Oy.

Feromonihaihduttimet

Haihduttimia on saatavana useita eri tyyppejä (noin 12–16 € / kpl, sis. alv:n):

  • Lyhytkestoinen (toiminta-aika 6–8 vk). Tämä haihdutin kattaa kirjanpainajan ensimmäisen lennon. Haihdutin pitää vaihtaa, mikäli haluaa tarkkailla myös mahdollista toista lentoa.
  • Kaksivaiheinen (18–20 vk). Haihdutin leikataan auki asennuksen yhteydessä, sekä uudelleen noin 15 viikon kuluttua. Toinen leikkaus vapauttaa haihdutinpussin tuoksut loppukaudeksi.
  • Pitkäkestoinen feromoni (20–24 vk). Tuoksuja riittää koko kaudelle. Pyydys pitää käydä tyhjentämässä säännöllisesti.

 

 

Ansatyyppejä eri tilanteisiin

Valittu feromonihaihdutin asennetaan ansaan. Kirjanpainajanaaraat lentävät feromonin erittämien tuoksujen perässä ansaan ja päätyvät sen pohjalla olevaan keruuastiaan, josta saalis käydään tarkistamassa ja tyhjentämässä. Pyynti voi olla joko vesi- tai kuivapyyntinä. Vesipyynnissä keruuastiaan laitetaan vettä, jonne kuoriaiset kuolevat. Veteen lisätty AntiSmell-suola ehkäisee kuolleiden kuoriaisten haisemisen ja samalla tyhjennysväliä voidaan pidentää. Kuivapyynnissä pyydykset on syytä tyhjentää viikoittain.

Tiheällä tarkkailuvälillä saadaan tarkempaa tietoa kirjanpainajan lentohuipun ajankohdasta ja kestosta. Vesipyynnillä saavutettava pidempi tarkkailuväli on hyvä vaihtoehto jos pyydystä ei pääse tyhjentämään kovinkaan usein.

 

Kerrospyydystä voi käyttää niin vesi- kuin kuivapyyntiin. Tässä vasta viritetty pyydys valmiina vesipyyntiin. Kuva: Heini Koskula.

 

Ansoja on saatavana useita eri malleja. Ansojen hintahaarukka (alv 24 %) vaihtelee 25–250 euron välillä.

  • Ristikko- ja kerroskuppipyydykset ovat edullisinta hintaluokkaa. Ne voi ripustaa puuhun tai tukitolppien avulla pyyntipaikalle. Ristikkopyydys soveltuu kuivapyyntiin, kerroskuppipyydys myös vesipyyntiin.
  • Kerrospyydys (MultiWit) on laatikkomallinen pyydys. Tämän suositun pyydysmallin voi asentaa roikkumaan tai sille voi askaroida oman telineen. Kerrospyydys soveltuu sekä kuiva- että vesipyyntiin.
  • NoveFella -pylväsansa myydään 5 kappaleen pakettina. Pylväsansa ”porataan” suoraan maahan tai esim. kantoon. Ansa on sikäli kätevä, että sen asentamiseen ei tarvita mitään telinettä tai puuta. Pylväsansa soveltuu kuivapyyntiin.

 

NoveFella-kirjanpainaja-ansa. Kuva: Minna Pajunen / Biotus Oy.

 

Yhdistele vaihtoehtoja

Erilaisia feromonihaihduttimia ja ansamalleja yhdistelemällä voi toteuttaa itselleen sopivimman ratkaisun.  Kannattaa pohtia esim. kuinka usein pääsee tarkastamaan ansasaaliin. Tämä vaikuttaa kuiva- tai vesipyynnin valintaan, sekä feromonihaihduttimen toiminta-ajan valintaan.

Ansapyynnin lisäksi on myös muistettava pitää silmät auki metsässä liikkuessaan. Mikäli ansoista löytyy runsaasti saalista, on syytä jalkautua tarkkailmaan mahdollisia tuhoja maastoon, jotta pystyy tekemään oikea-aikaisia metsänhoidollisia päätöksiä.

 

Kirjanpainajien käsittelemä kuusi. Kuva: Minna Pajunen / Biotus Oy.

 

Teksti: Heini Koskula ja Minna Pajunen / Biotus Oy

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Metsälehdessä 2022

Tarkemmat hintatiedot kirjanpainajaferomoneista ja -ansoista, sekä tilaukset TarhurinApu -verkkokaupasta; SIIRRY SIVUSTOLLE.

Feromoniansat apunamme

Feromoniansat apunamme hedelmien testiviljelmien kasvinsuojelussa Ahvenanmaalla ”Plommonvecklare fällor ute 12.5 i Demo-Jomala och 14.5 i Demo-Västanträsk” ja ” Plommonvecklare feromon bytat i Demo-Jomala och i Demo-Västanträsk 25.6” ovat suoria lainauksia...

lue lisää

Metsien tuhohyönteiset

Metsien tuhohyönteisiä kartoittamassa Useat tutkimuslaitokset eri puolilla maailmaa pitävät yllä säännöllistä seurantaa maa- ja metsätalouden pahimmista tuhonaiheuttajista, niiden kantojen koosta sekä leviämisestä. Tällaisten seurantojen tarkoitus on ylläpitää...

lue lisää

Karkotetaan ja houkutellaan

Karkotetaan ja houkutellaan  – Kumppanuuskasvien hyödyntäminen kasvintuhoojia vastaan Kumppanuuskasvit ovat tuttu juttu monelle kotipuutarhurille. Usein niiden käyttö perustuu lähinnä perimätietoon. Mutta mitä annettavaa kumppanuuskasveilla voisi olla...

lue lisää

Oodi Odoolle

Oodi Odoolle, vai miten se menee? Jokaisella yrityksellä tulee aika vaihtaa silloin tällöin toiminnanohjausjärjestelmää. Tietoisuuteeni tuli sana Odoo lokakuun alussa. Siitä asti se on ollut osa jokapäiväistä työpäivääni. Joinakin päivinä uusi...

lue lisää

Laaduntarkkailu, osa 1

Jauhiaiskiilukaiset lähitarkastelussa Lausahdukset ”kyllä eliöitä on reilusti pakkauksissa”, ”kotelot kyllä kuoriutuvat viikon sisällä” eivät ole vain myyntilauseita tai hokemia, niille löytyy myös perusteet. Teemme torjuntaeliöiden määrätarkastukset säännöllisesti...

lue lisää

Mitä maksaa biologinen torjunta tunnelimarjaviljelyssä

Tämä kirjoitus on aikaisemmin julkaistu Puutarha Sanomissa (10/2019). Vaikka julkaisusta on tovi kulunut, niin laskelma-arviot ovat yhä päteviä. Biologisen torjunnan tavoitteena ei kasvihuone- ja tunnelimarjanviljelyssä ole täysin tuhohyönteisistä puhdas tila....

lue lisää

Biologinen torjunta puutarhamyymälöissä

Biologinen torjunta puutarhamyymälöissä: Bongaa torjuntaeliö Olemme syksyn aikana valmistelleet biologisen torjunnan ohjeistusta puutarhamyymälöihin. Tämä on ollut mielekästä: miettiä biologisen torjunnan käyttömahdollisuuksia uusissa käyttöympäristöissä ja torjunnan...

lue lisää

Joulun alla, Marjapromoottorin mietteitä

Jokainen tietää, että marjat kasvavat Suomessa kesällä. Kasvihuone- ja tunnelituotanto on tuonut marjakaudelle pituutta huomattavasti. Ensimmäiset taimet istutetaan helmikuussa ja viimeiset marjat poimitaan lokakuussa. Koko tämän pitkän kauden Biotukselta lähtee...

lue lisää

Biologinen torjunta suuressa mittakaavassa onnistuu

Huiskulan Puutarhassa siirryttiin vuonna 2019 käyttämään biologista torjuntaa koko joulutähtialalla. Muutoksen taustalla oli aikaisempien vuosin positiivinen kokemus onnistuneesta vihannespunkin biologisesta torjunnasta ruusulla. Myös kasvinsuojeluaineiden...

lue lisää

Joulutähden kirppusirkus

Joulutähden tuholaiset ja niiden biologinen torjunta Joulutähti (Euphorbia pulcherrima) on suomalaisten suosima joulukukka, jota Luken puutarhatilastojen mukaan viljellään vuosittain noin puolitoista miljoonaa kappaletta. Joulutähti sietää huonosti pitkiä kuljetuksia,...

lue lisää