Kirvat

Tunnistus

Kirvoista osa on pehmeäihoisia, aikuisena 1,5-4 mm:n mittaisia, siivellisiä tai siivettömiä hyönteisiä. Ne elävät usein tiheinä yhdyskuntina. Kirvojen ruumis on pulleahko ja sen takaosassa on yleensä selkäputket. Kirvojen jalat ja tuntosarvet ovat pitkät ja hennot. Kirvojen nuoruusasteet muistuttavat aikuisia kirvoja, joskin ovat näitä pienempiä.

Eri ikäisiä kirsikkakirvoja, kuva Canva.

Hedelmien lehtikirvoista esimerkiksi omenakirva ja omenanratamokirva omenalla sekä kirsikkakirva kirsikalla aiheuttavat usein paljon vioituksia. Omenakirvat ovat vihreitä, 1,2-2,4 mm:n mittaisia. Omenanratamokirvojen väritys vaihtelee vaaleanpunertavasta pinkin harmaisiin, nuoruusvaiheet ovat vaaleampia. Ratamokirvat ovat noin 2,5 mm:n mittaisia. Kirsikkakirvat ovat aikuisina täysin mustia ja kiiltäviä, nuoruusvaiheiden väritys on tummanruskea. Pituudeltaan kirsikkakirvat ovat 1,8–2,6 mm:ä.

Viotus

Ratamokirvojen imentävioituksia omenanlehdillä, kuva Canva.

Kirvat heikentävät kasveja imemällä niistä kasvinesteitä. Nesteistä kirva käyttää pääasiassavalkuaisaineita. Ylimääräinen sokeri erittyy sokeripitoisena ulosteena (kirvahunajana eli mesikasteena) kirvan ruumiin ulkopuolelle. Mesikaste tahrii kasvinosia ja lisäksi se on hyvä kasvualusta erilaisille homeille. Esim. ratamokirvojen imentä tyrehdyttää ja vääristää omenoiden normaalia kasvua aiheuttaen pieniä ja epämuodostuneita omenoita. Myös oksissa imentävioitukset voivat aiheuttaa heikentynyttä kasvua, jopa pysyviä puun muotoon vaikuttavia vaurioita. Kirvojen vioittamissa puissa fotosynteesi ja juuriston kasvu voivat heikentyä.  Lisäksi kirvat levittävät monia kasvien virustauteja.

Biologia

Kirvat talvehtivat useimmiten munana puiden kuoren raoissa. Munista keväällä kuoriutuvat kantaemot synnyttävät eläviä poikasia, siivettömiä naaraita eli ’neitsyitä’. Nämä naaraat lisääntyvät myös neitseellisesti. Jotkin kirvalajit vaihtavat kesän aikana isäntäkasvia, palaten vielä syksymmällä alkuperäiseen isäntäkasviin. Esimerkiksi omenanratamokirva siirtyy kesän aikana ratamoille, mutta palaavat myöhemmin omenalle. Syksyllä syntyvät naaraat ja koiraat parittelevat ja naaraat munivat talvimunat puihin.

Tarkkailu

Kirvojen tulevaa määrää ennustettaessa, voidaan talvella/ kevättalvella ottaa oksanäytteitä tarhalta. Talvimuna laskennat tehdään yksivuotiaisista versoista. Varsinainen kirvojen kasvustotarkkailu alkaa kumminkin vasta keväällä. Ensimmäiset kirvat voidaan havaita kasvustojen nuorimmista osista jo ennen kuin kukkanuput aukeavat. Muurahaisten löytyminen hedelmäpuiden avautuvilta silmuilta kertoo yleensä myös kirvojen läsnäolosta.

Torjunta

Neko Kevätruiskutteesta tietoa täältä

Agricolle-yleisvalmisteesta