Etanat

Etana mansikalla Becker under woodTunnistus

Etanat ovat kooltaan 14-45 mm pitkiä lajista riippuen. Ne ovat harmahtavia tai ruskehtavia. Peltoetanan munat ovat 2,5-3 mm pituisia, läpikuultavan harmaita ja pyöreänsoikeita. Etanat jättävät ohuen limakalvon jälkeensä ja se paljastaa kuivuneenakin etanan olleen vioituksen aiheuttaja.

 
 

Vioitus

Etana viottaa pehmeitä kasvin osia ja kasvien lehtiä. Mansikalla erityisesti marjat ovat vaarassa.

Biologia

Valepeltoetana, peltoetana, keltajuovaetana, lehtokotilo sekä tulokaslaji espanjansiruetana ovat yleisimmät nilviäislajit Suomessa. Etanat ja kotilot ovat kasvava ongelma ja niiden kannat tuntuvat olevan selvässä kasvussa. Syitä tähän ovat onnistunut talvehtiminen, riittävän kostea kevät, kasvillisuuden kehitys sekä sateinen kesä ja syksy. Lisäksi viherlannoitus, lehtikompostit (avokompostit), hoitamattomat joutoalueet yms. vaikuttavat suotuisasti etanoiden ja kotiloiden lisääntymiseen. Maaperään syksyllä käännetty kasviaines (varsinkin jos se on karkeata) voi nopeuttaa nuorten yksilöiden kasvua sekä talvehtimista huomattavasti.

Etanat ja kotilot talvehtivat joko munina tai aikuisina. Lisäksi etanat ovat kaksineuvoisia mikä tarkoittaa sitä että parittelun jälkeen molemmat yksilöt voivat munia. Säätekijät, suotuisa kasvillisuus ja ympäristö sekä onnistunut talvehtiminen vaikuttavat suotuisasti sukusolujen kehitykseen, munien kehitykseen ja nuorten etanoiden ja kotiloiden kasvuun. Mikäli lämpötila keväällä/alkukesällä on 20-25 astetta saattavat munat kuoriutua 3-4 viikossa. Valmiina oleva kasviravinto ja suotuisat sääolot tarjoavat hyvät edellytykset nuorten yksilöiden kasvulle.

Mikäli esiintymäalueella on eläinraatoja käyttävät useat etana- ja kotilolajit näitä ravintonaan. Eläinraadoista etanat ja kotilot saavat proteiineja joiden ansiosta syksyiset munamäärät lisääntyvät ja tämä vaikuttaa seuraavan vuoden etanamääriin.

Torjunta

Ympäristötoimenpiteet: maanmuokkaustoimenpiteet, salaojittaminen, nurmialueiden- suojakaistojen- ja joutoalueiden säännöllinen niitto ja hoito, vihannesmailla rivivälien pitäminen puhtaana rikkaruohoista sekä koristekasvipenkkien säännöllinen hoito. Näin tarjotaan nilviäisille mahdollisimman vähän suoja- ja lisääntymisalueita. Peltolohkojen ympärille voidaan ajaa esim. ruohosilppua tai olkea pyyntikaistoiksi. Suojakaistat jyrsitään säännöllisesti jolloin huomattava osa nilviäisistä tuhoutuu. Lehti- ja ruohokasoja (avokompostikasoja) ei myöskään saisi olla koska nämä tarjoavat erittäin otolliset suoja-, lisääntymis- ja talvehtimispaikat etanoille ja kotiloille. Mätänevät laudanpalaset on myös korjattava pois koska näiden alle nilviäiset usein munivat.

Mekaaniset toimenpiteet: Keväällä kun nilviäiset lähtevät liikkeelle voidaan myös käsin poimia niitä ja upottaa kuumaan veteen tai etikkaliuokseen. Tällä menetelmällä estetään ainakin näiden muninta alkukesästä. Tämä toimenpide on usein riittävä silloin kun nilviäismäärät ovat pieniä. Kotipuutarhoissa voidaan myös käyttää kasvimaan ympärillä ns. etana-aitaa joka voidaan valmistaa esim. pellistä. Pelti voi olla 50 cm korkea josta 10 upotetaan maahan. Pellin yläosassa täytyy olla lippa (10 cm) ja lipasta alaspäin käännetty huuli (noin 2 cm). Lippa ja huuli ovat siksi, etteivät etanat ja kotilot pystyisi ylittämään peltiä.

Etanoiden ja kotiloiden liikkeitä voidaan hidastaa levittämällä kalkkia tai tuhkaa. Nämä toimivat kuitenkin vain niin kauan kun pysyvät kuivina. Sateen jälkeen täytyy suorittaa uusintalevitys. Mikäli etanaongelmia esiintyy ammattiviljelmillä on tehokas maanmuokkaus tärkeää. Kyntämällä saadaan vähennettyä etanakannat jopa yli 80 %. Mikäli maanpinnalle on sadonkorjuun jälkeen jäänyt runsaasti kasvijätettä on tämä syytä silputa silppurilla mahdollisimman pieneksi ja vasta tämän jälkeen kyntää. Näin toimimalla jätetään mahdollisimman vähän ravintoa talvehtiville etanoille.

Kemiallinen torjunta: Etanoita ja kotiloita voidaan torjua myös kemiallisesti. Markkinoilta löytyy muutamia kemiallisia torjunta-aineita. ( mm. Sluxx, Ferramol)

 

Tämä etananoista kertova osuus on lyhennelmä Bengt Lindqvistin Kasvinsuojelulehdessä (2005, numero 2) olleesta artikkelista.

Yhteystiedot

BIOTUS OY

Tiilenlyöjänkatu 5
30100 FORSSA

Kotipuutarhurit (TarhurinApu)
050 309 0810

neuvonta(at)tarhurinapu.fi

Biotus Oy:n sivuston teksti ja kuvat
© Biotus Oy / valokuvaajat

Y-tunnus 1840555-9

Pääsääntöisesti olemme tavoitettavissa

maanantaista perjantaihin klo 8-16