Feromoniansat apunamme hedelmien testiviljelmien kasvinsuojelussa Ahvenanmaalla

”Plommonvecklare fällor ute 12.5 i Demo-Jomala och 14.5 i Demo-Västanträsk” ja ” Plommonvecklare feromon bytat i Demo-Jomala och i Demo-Västanträsk 25.6” ovat suoria lainauksia havaintomuistiinpanoistani kasvukaudelta 2020. Työssäni Ålands Hushållningssällskap:lla pidän vuoden ympäri kirjaa testitarhojemme kaikista tapahtumista, ansapäiväkirjaan merkitsen havainnot tuholaisista, feromoniansojen aloitus- ja lopetusajankohdat, sekä feromonikapseleiden vaihdot.

Valmistautuminen kauteen

Tulevan kasvukauden kasvinsuojelun haasteisiin valmistaudun hyvissä ajoin talvella muun muassa lukemalla edellisen vuoden työ- ja havaintopäiväkirjat. Samalla tarkastan vanhojen, käytettyjen pyydysrunkojen kunnon, sillä muovi hapertuu myös säilytyksessä. Teemme feromonien ja ansatarvikkeiden tilaukset vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Huhtikuun alussa aloitan viikoittaisen kasvuastehavainnoinnin hedelmäviljelmillämme. Näin saamme paljon hyödyllistä tietoa kasvukauden etenemisestä ja hyönteisten aktiivisuudesta. Sääennusteiden seuraaminen kuuluu myös rutiininomaisiin töihin. Viljelmien kasvintuhoojatarkkailun aloitus feromoniansoilla ajoitetaan kasvukauden sääolojen mukaan, alkaen yleensä viimeistään toukokuun puolivälissä.

Kokoan feromoniansat miltei valmiiksi sisätiloissa pöydän äärellä. Ensin kokoan pyydysrungot, mutta jätän toisen alareunan vielä auki, sillä tämä helpottaa liimapohjien asettamista paikoilleen myöhemmin viljelmällä. Kiinnitän kannatinlangat pyydyksiin jo tässä vaiheessa. Kirjoitan sään kestävällä tussilla pyydysnumerot (juokseva numero) ja tarkkailtavan hyönteisen nimen pyydysten kattoon. Tämän jälkeen kiinnitän feromonikapselit pyydyksiin. Jos tarhalle on tulossa useita saman hyönteisen ansoja, valmistan ne peräjälkeen, jonka päätteeksi pesen käteni huolellisesti saippualla, ennen seuraavan hyönteisen feromonikapseleiden käsittelyä.

Ansojen asentaminen kasvustoon

Nyt on helppo mennä tarhalle asentamaan kootut ansat. Kiinnitän feromoniansat puiden lehvästöön, tukevaan vaakasuoraan oksaan, suurin piirtein pään korkeudelle. Asetan myös avatun liimapohjan jokaisen pyydysrungon pohjalle ja napsautan avoinna olleen alareunan kiinni. Asennamme yleensä 1 pyydyksen/ hyönteinen viljelmän reuna-alueelle, kulmaan, ja yhden pyydyksen keskelle kasvustoa. Tärkeimpiä feromoniansoin tarkkailtavia kasvintuhoajia testitarhoillamme ovat olleet luumukääriäinen (Cydia funebrana), omenakääriäinen (Cydia pomonella) sekä pihlajanmarjakoi (Argyresthia conjugella). Luumukääriäisen tarkkailun aloitamme toukokuun puolivälissä, omenakääriäisen tarkkailun viimeistään ennen omenan kukintaa ja pihlajanmarjakoin ennen pihlajan täyttä kukintaa.

Havainnointi

Työvälineitäni feromoniansojen tarkastamisessa ovat hyvä luuppi (mieluiten valoluuppi), havaintopäiväkirja ja muistiinpanovälineet, puhtaat liimapohjat sekä roskapussi. Jos tarkkailtava hyönteinen on minulle uusi, pidän mukanani myös kuvia tuholaisesta tai vähintään älypuhelinta, josta voin etsiä tietoa ja ottaa valokuvia tarvittaessa. Omenakääriäinen ja pihlajanmarjakoi ovat helposti tunnistettavia, mutta luumukääriäisen kanssa käytän miltei aina edelleen luuppia apunani. Haluan nähdä kunnolla siipien kuvioinnin ja värin, joka muuttuu valaistuksen mukaan.

Havainnointivälineistöä feromonipyydyksiin. Kuva: Juha Jaakkola

Pyrkimykseni on tarkastaa kaikki ansat 2 kertaa viikossa, esimerkiksi maanantaisin ja torstaisin, mutta kasvukauden tiimellyksessä tämä voi joskus jäädä tekemättä. Olen huomannut, että jos tarkastusväli on liian pitkä, on liimapinnalla maanneita hyönteisiä yhä vaikeampi tunnistaa. Ansaan jääneistä hyönteisistä on myös mahdoton päätellä missä vaiheessa ne ovat ansaan tulleet, lähempänä edellistä tarkistusta vai nyt hetkeä? Torjuntakynnyksen ylittymisen ja kasvinsuojeluruiskutuspäätöksen kannalta tällä on merkitystä.

Torjuntakynnys

Torjuntakynnyksen ylittyessä, arvioimme kokonaistilanteen: onko käytössä biologisia tai kemiallisia kasvinsuojeluaineita, onko tehty jo aiempia ruiskutuksia ja kuinka lähellä olemme sadonkorjuuta (varoajat!). Sääennustuksesta tarkistamme tulevien päivien sään ja näemme milloin kasvinsuojelukäsittely voisi olla mahdollista tehdä. Torjunta-ajankohtaa päättäessämme käytämme apuna myös lämpösummatietoja, kuten esimerkiksi omenakääriäisen ja pihlajanmarjakoin kohdalla. Feromonipyydysten havaintotiedot antavat arvokasta tietoa myös tilastointia varten. Ilmaston muuttuminen voi vaikuttaa hyönteisten lisääntymiseen.

Hyönteisten tunnistusta liimapohjasta luupin avulla. Kuva: Juha Jaakkola

Tarkastamme ansoja niin kauan, kunnes tuholaisista ei saada havaintoja 1-2 viikkoon. Kun kasvituholaisten lento on päättynyt, kerään ansat pois viljelmiltä. Huonokuntoiset pyydykset heitän pois, samoin käytetyt feromonikapselit. Testiviljelmämme hoidetaan myös tuholaistarkkailun osalta samoin, kuin kaupalliset hedelmäviljelmät Ahvenanmaalla.

Kirjoittaja: Irene Karlstedt, Hortonomi, Ålands Hushållningssällskap / ProAgria