Kuvapankki • Bildbank • Image bank

Oheisen kuvapankin olemme koonneet asiakkaillemme. Täältä voitte ottaa omaan sosiaaliseen mediaanne kuvia ja kuvatekstejä kertomaan biologisesta torjunnasta, sen käytöstä ja erilaisista eliöistä ja levitystavoista. Kuvatekstit ovat ohjeellisia ja niitä voi tietysti muokata haluamakseen. Toivomme että jätätte kuvaan näkyviin kuvalähteen tai mainitsette lähteen erikseen. Täydennämme kuvapankkia pikkuhiljaa. Kannattaa siis välillä käydä katsomassa onko uusia kuvia ja tekstejä ilmaantunut!

 

Vi har sammanställt den bifogade bildbanken för våra kunder. Här kan du ta bilder och bildtexter på dina egna sociala medier för att berätta om biologisk bekämpning, dess användning och olika organismer och spridningsmetoder. Texten på bilden är ett exempel som du kan ändra för att passa dig själv. Lämna källan synlig eller ange källan separat. Vi kompletterar bildbanken successivt. Så det är värt att kolla ibland för att se om nya bilder och texter har dykt upp!

Biobox

Biotuksen BioBoxit ovat apu eliölevityksiin. Torjuntaeliöt kantoaineineen jaetaan pakkauksestaan näihin pieniin rasioihin, joista eliöt lähtevät itsenäisesti etsimään saalista.

Biobox ja kirvavainokaiset hylsyssä

Pieniä ropposia kasvustossa, mitä ne ovat? Kirvavainokaiset voi levittää kasvustoon ripustettavien pikku rasioiden, BioBoxien, avulla. BioBoxit soveltuvat myös monien muiden eliöiden levitykseen.

Amerikanleppäpirkko syömässä

Amerikanleppäpirkot mässäilemässä villakilpikirva-apajilla.

Amerikanleppäpirkko lähikuvassa

Amerikanleppäpirkot eli ansaripirkot toimitetaan puutarhalle paperisuikaleet kantoaineenaan. Suikaleet pirkkoineen nostellaan villakilpikirvapesäkkeisiin. Pirkot ovat lentäviä hyönteisiä, joten ne etsivät saalista myös itse.

Amerikanleppäpirkkoja purkissa

Cryptolaemus montrouzieri eli amerikanleppäpirkko, tai virallisesti ansaripirkko, torjuu villakilpikirvaa. Pirkot matkustavat myyntipakkauksessaan paperisuikaleiden suojissa.

Ripsiäispetopunkkipussi

Petopunkkipusseissa on mitättömän pieni reikä, josta petopunkkeja vapautuu kasvustoon useiden viikkojen ajan. Näitä pusseja käytetään mm. ripsiäisten ja jauhiaisten ennakkotorjunnassa. Myös vihannespunkeille on oma ”pussilajinsa”.

Ripsiäispetopunkkipussit

Petopunkkipussit ripustetaan oksanhankoihin ja uusitaan neljän viikon välein.

Jauhiaiskiilukaiskortit

Jauhiaisia, pieniä ”perhosmaisia” hyönteisiä, saattaa ilmestyä kasveille. Jauhiaisia torjutaan jauhiaiskiilukaisilla. Jauhiaiskiilukaiskotelot on liimattu pienille korteille, jotka ripustetaan huoneeseen.  Koteloista kuoriutuvat aikuiset kiilukaiset loisivat jauhiaisten nuoruusasteita.

Jauhiaiskiilukaiskortti

Jauhiaiskiilukaiskortit ripustetaan esimerkiksi oksanhakoihin. Pienet mustat ”ryynit” kortin keskellä ovat kiilukaiskoteloita, joista kuoriutuu pian aikuisia jauhiaiskiilukaisia. Hienoa tekniikkaa!

Harsokorentomuna

Harsokorento on vihreä lentävä siivekäs, joka munii munansa pienen säikeen päähän. Näin jälkikasvu on turvassa vihollisilta, eli ennen kaikkea omilta sisaruksiltaan, jotka eivät kaihda pistää poskeensa omia sukulaisiaankaan. Harsokorennon muniin voi törmätä kotipihalla, mutta myös kasvihuoneissa.

Harsokorennon toukka

Harsokorentotoukka koko komeudessaan. Toukka voi kehityksensä aikana kuluttaa jopa satoja kirvoja. Harsokorennon toukat tulevat puutarhalle tattarinkuoren seassa. Saapuessaan ne ovat pienen pieniä, mutta lähtevät saman tien saalistamaan kirvoja. Harsokorentotoukka voi kasvaa jopa noin senttimetrin mittaiseksi, eikä silloin toukan tielle osuneelta puutarhuriltakaan jää sen leukojen nipistys huomaamatta.

Harsokorennon toukka saalistaa.

Harsokorentotoukka nappaa kirvan vahvoihin leukoihinsa tehden siitä selvää jälkeä. Tämä kirvojen kauhu on aiemmin tunnettu myös kirvaleijonana. Mikä osuva nimitys!

Torjuntaeliöiden levitystä kasvustoon

Biologisia torjuntaeliöitä levitetään ripottelemalla ne kantoaineineen kasvustoon tai kasvualustaan. Jos siis törmäät tällaiseen ”kantoainesotkuun” ole avarakatseinen ja tiedostava: tässä on käytetty biologista torjuntaa ja kemikaalikuormaa vähennetty, edes hiukan.

Torjuntaeliöiden levitystä kasvualustaan

Harsosääskipetopunkki on maaperäpunkki, joten se levitetään kantoaineineen keoiksi kasvualustan päälle. Sopivissa olosuhteissa ja ravinnon riittäessä harsosääskipetopunkki säilyy kasvualustassa jopa kuukausia.

Keltaisia liima-ansoja kukkaviljelmällä

Keltaisilla liima-ansoilla tarkkaillaan lentävien tuholaisten esiintymistä kasvustossa, jotta torjuntatoimet osataan kohdistaa ja ajoittaa oikein. Liima-ansojen tiheällä sijoittelulla voidaan esim. harsosääskiä myös pyydystää merkittäviä määriä.

Kirvapankki roikkuvassa amppelissa

Kirvapankin voi sijoittaa kasvihuoneessa monella eri tavalla. Niitä voi asettaa viljelypöytien päihin tai vaikka roikkumaan amppeliin, kuten tässä.

Kirvasääskiä kosiomatkalla

Koteloistaan kuoriutuneiden aikuistuneiden kirvasääskien kosiomenoihin kuuluu esim. hämähäkin seitissä roikkuminen puolisoa odotellessa. Tämän jälkeen ne lentävät etsimään kirvapesäkkeitä munimista varten.

Kirvasääsken toukkia

Kirkkaan oranssi kirvasääskitoukka nappaa kirvaa jalasta kiinni halvaannuttaen sen, ja imee sitten kirvan ruumiinnesteet omaksi ravinnokseen. Kirva menehtyy, mutta kirvasääski kukoistaa!

Petopunkkien levitystä.

Petopunkkien levitystä.

Protect-putkilo

Protect-putkilo on helppo asentaa puutikun avulla kasvustoon. Kasveilla voi olla monia eri kirvalajeja ja niinpä tässä putkilossa on 5–6 eri vainokaislajia (eri kirvoille vähän eri vainokaisia).

vainokaismuumiot kantoaineessa, kuva: Maria Tuominen

Kirvavainokaismuumioiden kantoaineena käytetään tattarinkuorta. Muumiot näkyvät pieninä vaaleina ”ryyneinä” tattarinkuorella. Muumioista kuoriutuu pian aikuisia kirvavainokaisia, jotka lähtevät etsimään kirvoja loisiakseen ne. Biotorjuntaa parhaimmillaan!

Vainokaismuumiot kirvapankissa

Kirvapankissa ylläpidetään viljakirvakantaa kirvavainokaisten lisääntymisen varmistamiseksi silloinkin, kun viljelykasveilla ei ole kirvasaastuntaa. Näin vainokaiset ovat valmiina torjuntatöihin tilanteen niin vaatiessa. Viljakirva elää yksisirkkaisilla viljakasveilla, eikä ole riski yleisimmille viljelykasveille kasvihuoneissa.

Vainokaismuumiot miljoonakellolla

Kirvavainokaisten loisinta kirvoilla on onnistunut miljoonakellolla. Lehdillä näkyvät ”pallerot” ovat muumioituneita kirvoja. Niistä lähtee pian uusi sukupolvi kirvavainokaisia kasvustoon etsimään loisittavaa.

Vainokaisputkilo

Kirvavainokainen lähdössä kirvajahtiin Protect-putkilosta. Matkaevääksi putkilon mukana on hunajatilkka. Kirvavainokainen lentää kasvustoon ja etsii kirvoja, jotka se loisii ja samalla tappaa. Kirvaparalle julmaa, kirvavainokaiselle onnenpäivä!

Yhteystiedot

BIOTUS OY

Tiilenlyöjänkatu 5
30100 FORSSA

Ammattiviljelijät:
info(at)biotus.fi
Puh. 040 5703536
(Puhelun hinta määräytyy asiakkaan oman liittymäsopimuksen mukaan, ei lisämaksuja.)

Kotipuutarhurit (TarhurinApu):
050 309 0810
neuvonta(at)tarhurinapu.fi

Biotus Oy:n sivuston teksti ja kuvat
© Biotus Oy / valokuvaajat

Y-tunnus 1840555-9

Pääsääntöisesti olemme tavoitettavissa

maanantaista perjantaihin klo 8-16