Biotuksen BioBoxit ovat apu eliölevityksiin. Torjuntaeliöt kantoaineineen jaetaan pakkauksestaan näihin pieniin rasioihin, joista eliöt lähtevät itsenäisesti etsimään saalista.

Pieniä ropposia kasvustossa, mitä ne ovat? Kirvavainokaiset voi levittää kasvustoon ripustettavien pikku rasioiden, BioBoxien, avulla. BioBoxit soveltuvat myös monien muiden eliöiden levitykseen.

Amerikanleppäpirkot eli ansaripirkot toimitetaan puutarhalle paperisuikaleet kantoaineenaan. Suikaleet pirkkoineen nostellaan villakilpikirvapesäkkeisiin. Pirkot ovat lentäviä hyönteisiä, joten ne etsivät saalista myös itse.

Cryptolaemus montrouzieri eli amerikanleppäpirkko, tai virallisesti ansaripirkko, torjuu villakilpikirvaa. Pirkot matkustavat myyntipakkauksessaan paperisuikaleiden suojissa.

Petopunkkipussit ripustetaan oksanhankoihin ja uusitaan neljän viikon välein.

Jauhiaisia, pieniä ”perhosmaisia” hyönteisiä, saattaa ilmestyä kasveille. Jauhiaisia torjutaan jauhiaiskiilukaisilla. Jauhiaiskiilukaiskotelot on liimattu pienille korteille, jotka ripustetaan huoneeseen.  Koteloista kuoriutuvat aikuiset kiilukaiset loisivat jauhiaisten nuoruusasteita.

Harsokorento on vihreä lentävä siivekäs, joka munii munansa pienen säikeen päähän. Näin jälkikasvu on turvassa vihollisilta, eli ennen kaikkea omilta sisaruksiltaan, jotka eivät kaihda pistää poskeensa omia sukulaisiaankaan. Harsokorennon muniin voi törmätä kotipihalla, mutta myös kasvihuoneissa.

Harsokorentotoukka koko komeudessaan. Toukka voi kehityksensä aikana kuluttaa jopa satoja kirvoja. Harsokorennon toukat tulevat puutarhalle tattarinkuoren seassa. Saapuessaan ne ovat pienen pieniä, mutta lähtevät saman tien saalistamaan kirvoja. Harsokorentotoukka voi kasvaa jopa noin senttimetrin mittaiseksi, eikä silloin toukan tielle osuneelta puutarhuriltakaan jää sen leukojen nipistys huomaamatta.

Biologisia torjuntaeliöitä levitetään ripottelemalla ne kantoaineineen kasvustoon tai kasvualustaan. Jos siis törmäät tällaiseen ”kantoainesotkuun” ole avarakatseinen ja tiedostava: tässä on käytetty biologista torjuntaa ja kemikaalikuormaa vähennetty, edes hiukan.

Harsosääskipetopunkki on maaperäpunkki, joten se levitetään kantoaineineen keoiksi kasvualustan päälle. Sopivissa olosuhteissa ja ravinnon riittäessä harsosääskipetopunkki säilyy kasvualustassa jopa kuukausia.

Kirvapankin voi sijoittaa kasvihuoneessa monella eri tavalla. Niitä voi asettaa viljelypöytien päihin tai vaikka roikkumaan amppeliin, kuten tässä.

Koteloistaan kuoriutuneiden aikuistuneiden kirvasääskien kosiomenoihin kuuluu esim. hämähäkin seitissä roikkuminen puolisoa odotellessa. Tämän jälkeen ne lentävät etsimään kirvapesäkkeitä munimista varten.

Petopunkkien levitystä.

Protect-putkilo on helppo asentaa puutikun avulla kasvustoon. Kasveilla voi olla monia eri kirvalajeja ja niinpä tässä putkilossa on 5–6 eri vainokaislajia (eri kirvoille vähän eri vainokaisia).

Kirvapankissa ylläpidetään viljakirvakantaa kirvavainokaisten lisääntymisen varmistamiseksi silloinkin, kun viljelykasveilla ei ole kirvasaastuntaa. Näin vainokaiset ovat valmiina torjuntatöihin tilanteen niin vaatiessa. Viljakirva elää yksisirkkaisilla viljakasveilla, eikä ole riski yleisimmille viljelykasveille kasvihuoneissa.

Kirvavainokaisten loisinta kirvoilla on onnistunut miljoonakellolla. Lehdillä näkyvät ”pallerot” ovat muumioituneita kirvoja. Niistä lähtee pian uusi sukupolvi kirvavainokaisia kasvustoon etsimään loisittavaa.