Vaivaako kasvustoa villakilpikirvat, nappikilpikirvat tai amerikanripsiäiset?

10.6.2022

Vaivaako kasvustoa villakilpikirvat, nappikilpikirvat tai amerikanripsiäiset?

Torjuntaeliövalikoimamme on laaja, mutta silti haluamme monipuolistaa tuotevalikoimaamme tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Nyt meillä on tarjota uutuuksia mm. kasvitieteellisille puutarhoille ja muille viherkasvitoimijoille!

Nappikilpikirvoille meillä ei ole ollut aiemmin mitään torjuntakeinoja, mutta nyt rekisteröimme tuotteen myös niille. Lisäksi halusimme monipuolistaa villakilpikirvojen torjuntamahdollisuuksia. Kolmas uusi eliömme tehoaa amerikanripsiäisiä ja traakkipuuripsiäisiä vastaan.

Valikoimaamme tuli tänä vuonna nappikilpikirvoja vastaan epelikiilupistiäinen (Coccophagus scutellaris), villakilpikirvoja vastaan hyppykiilupistiäinen (Anagyrus fusciventris) ja ripsiäisiä vastaan petoripsiäinen (Franklinothrips vespiformis). Tutustutaanpas eliöihin hieman lisää…

 

Nelitäpläpirkko nappikilpikirvojen torjuntaan

Nelitäpläpirkko. Kuva Canva.

Nelitäpläpirkkoa käytetään torjumaan eri nappikilpikirvalajeja. Sille kelpaavat ravinnoksi useat nappikilpikirvalajit, kun taas epelikiilupistiäinen on spesifimpi. Nelitäpläpirkko on 5 mm kokoinen. Se on väritykseltään musta ja sillä on 4 punaista täplää selässä. Naaras voi elää useita kuukausia, jonka aikana se munii useita satoja munia lähelle kilpikirvoja. Toukat ovat harmaita ja niillä on selässä piikkejä. Ne ovat tehokkaimmillaan miedoissa lämpötiloissa, mutta toimivat hyvin aikaisesta keväästä loppukesään.

Nelitäpläpirkkoja on saatavilla 20 kpl ja 100 kpl pakkauksissa, kantoaineena paperisilppu. Nelitäpläpirkkoa käytetään ennakkotorjuntaan ja korjaavaan torjuntaan. Suuntaa-antavia esimerkkejä levitysmääristä: 1 kpl/m2, 5-10 kpl/kasvi tai 20-50 kpl/puu.

 

Hyppykiilupistäinen villakilpikirvojen torjuntaan

Hyppykiilupistiäisnaaras. Kuva: Entocare

Villakilpikirvojen torjuntaan on käytetty jo useita vuosia amerikanleppäpirkkoja (Cryptolaemus montrouzieri) sekä Anagyrus vladimiri (vanhalta nimeltään A. pseudococci) -loispistiäisiä. Molemmat lajit ovat torjunnassa tehokkaita ja torjuvat useita eri villakilpikirvalajeja. Kaunokilpikkä on yksi yleisimmistä villakilpikirvalajeista koristekasveilla. Halusimme tehostaa kaunokilpikän (Pseudococcus longispinus) torjuntaa uudella torjuntaeliöllä; hyppykiilupistiäisellä (Anagyrus fusciventris). Hyppykiilupistiäistä voidaan käyttää samaan aikaan amerikanleppäpirkkojen kanssa.

Hyppykiilupistiäinen loisii kaunokilpikän suurimpia kehitysasteita. Hyppykiilupistiäiset munivat kaunokilpikän sisään, jossa kiilupistiäinen kehittyy aluksi toukaksi, myöhemmin koteloksi. Loisittu kaunokilpikkä on pullea ja tumma. Lopuksi aikuiset hyppykiilupistiäiset tunkeutuvat kaunokilpikästä ulos. Aikuiset hyppykiilupistiäiset imevät nuorista kaunokilpiköistä elinnesteet ja tappavat ne samalla.

Hyppykiilupistiäistä käytetään sekä ennakko- että korjaavaan torjuntaan. Hyppykiilupistiäistä on saatavilla 25 kpl pakkauksissa (kantoaineena paperisilppu). Suositeltu levitysmäärä on lievään saastuntaan: 15-20 kpl/kasvi, pahaan saastuntaan: 25 kpl/kasvi.

 

Epelikiilupistiäinen nappikilpikirvojen torjuntaan

Epelikiilupistiäisnaaras. Kuva: Entocare

Epelikiilupistiäistä Coccophagus scutellaris käytetään torjumaan eri nappikilpikirvalajeja. Epelikiilupistiäinen on 1,5mm kokoinen ja väritykseltään musta. Naaraalla on selässä keltavalkoinen piste. Epelikiilupistiäiset torjuvat useita nappikilpikirvalajeja, mutta erityisesti mm. oranssikilpikkää (Coccus hesperidum) ja parsakilpikkää (Saissetia coffeae).

Epelikiilupistiäiset loisivat nappikilpikirvojen pienimpiä kehitysasteita ja loisitut nappikilpikirvat muuttuvat 2-3 viikon jälkeen mustaksi. Loisittu, tumma, kilpikirva jää kasvustoon kiinni. Luupilla on mahdollista nähdä kilpikirvassa pieni reikä, josta kiilupistiäinen on kaivautunut ulos. Tutkimalla näitä tummia kilpikirvan kuoria on epelikiilupistiäisen teho mahdollista havaita.

Epelikiilupistiäisiä käytetään korjaavaan torjuntaan, kun nappikilpikirvoja on jo havaittu kasvustossa. Epelikiilupistiäistä on saatavilla 25 kpl pakkauksessa (kantoaineena paperisilppu). Suuntaa-antavia esimerkkejä levitysmääristä: 10-15 kpl/m2 , 20-25 kpl/puu tai 20 – 25 kpl / 5 kasvia.

 

Petoripsiäinen amerikanripsiäisen ja traakkipuuripsiäisen torjuntaan

Aikuinen petoripsiäinen. kuva: Entocare

Petoripsiäistä (Franklinothrips vespiformis) käytetään eksoottisempien ripsiäislajien, kuten amerikanripsiäisen ja traakkipuuripsiäisen, biologiseen torjuntaan. Sekä toukat että aikuiset ovat tehokkaita petoja. Petoripsiäinen toimii myös ei-kukkivilla kasveilla.

Aikuinen naaras on väritykseltään musta ja sillä on vaalea ”vyö”. Koiraat ovat harvinaisia. Petoripsiäinen on noin 2 mm kokoinen ja muistuttaa käytökseltään hieman muurahaista. Toukat ovat ensin väriltään vaaleita, miltei läpinäkyviä ja muuttuvat myöhemmin punertaviksi. Nuoruusasteita on hankala havaita kasvustosta. Populaation muodostuminen kasvustoon kestää vähintään viisi viikkoa.

Petoripsiäistä käytetään korjaavaan torjuntaan. Petoripsiäistä on saatavilla 250 kpl ja 500 kpl (kantoaineena tattarinkuori) pakkauksissa. Lievässä saastunnassa 2-5 kpl/m2 ja pahassa saastunnassa 10-20 kpl/ m2

Petoripsiäisen toukka upeassa värityksessään. Kuva: Entocare

 

Eliöiden levitys kasvustoon

Kaikki edellä mainitut eliöt toimitetaan aikuisena. Purkista ”vapauttamisen” jälkeen ne lentävät kasvuston eri osiin etsimään kasvintuhoojia. Niiden levittäminen kasveille on helppoa ja nopeaa; petoripsiäinen ripotellaan kantoaineen kanssa suoraan lehdille, kiilupistiäisten purkit avataan kasvuston läheisyydessä ja paperisilppujen avulla siirretään pistiäiset kasvustoon. Niin petoripsiäisen kuin kiilupistiäistenkin havaitseminen kasvustosta voi olla hankalaa, niiden pienen koon vuoksi.

Kiinnostuitko?

Kiilupistiäiset sekä petoripsiäinen tulee meille Alankomaista Entocare -nimisestä yrityksestä. Entocare on erikoistunut eksoottisempien kasvintuhoojien biologiseen torjuntaan. Alkuun eliölähetys otetaan kerran kolmessa viikossa.

Ota yhteyttä:

Puutarhamyymälät ja vihersisustajat: Annaliina Hietanen annaliina.hietanen@biotus.fi

Kasvihuonetuotanto, kasvitieteelliset puutarhat: Heini Koskula heini.koskula@biotus.fi

Metsien tuhohyönteiset

Metsien tuhohyönteisiä kartoittamassa Useat tutkimuslaitokset eri puolilla maailmaa pitävät yllä säännöllistä seurantaa maa- ja metsätalouden pahimmista tuhonaiheuttajista, niiden kantojen koosta sekä leviämisestä. Tällaisten seurantojen tarkoitus on ylläpitää...

lue lisää

Karkotetaan ja houkutellaan

Karkotetaan ja houkutellaan  – Kumppanuuskasvien hyödyntäminen kasvintuhoojia vastaan Kumppanuuskasvit ovat tuttu juttu monelle kotipuutarhurille. Usein niiden käyttö perustuu lähinnä perimätietoon. Mutta mitä annettavaa kumppanuuskasveilla voisi olla...

lue lisää

Oodi Odoolle

Oodi Odoolle, vai miten se menee? Jokaisella yrityksellä tulee aika vaihtaa silloin tällöin toiminnanohjausjärjestelmää. Tietoisuuteeni tuli sana Odoo lokakuun alussa. Siitä asti se on ollut osa jokapäiväistä työpäivääni. Joinakin päivinä uusi...

lue lisää

Laaduntarkkailu, osa 1

Jauhiaiskiilukaiset lähitarkastelussa Lausahdukset ”kyllä eliöitä on reilusti pakkauksissa”, ”kotelot kyllä kuoriutuvat viikon sisällä” eivät ole vain myyntilauseita tai hokemia, niille löytyy myös perusteet. Teemme torjuntaeliöiden määrätarkastukset säännöllisesti...

lue lisää

Mitä maksaa biologinen torjunta tunnelimarjaviljelyssä

Tämä kirjoitus on aikaisemmin julkaistu Puutarha Sanomissa (10/2019). Vaikka julkaisusta on tovi kulunut, niin laskelma-arviot ovat yhä päteviä. Biologisen torjunnan tavoitteena ei kasvihuone- ja tunnelimarjanviljelyssä ole täysin tuhohyönteisistä puhdas tila....

lue lisää

Biologinen torjunta puutarhamyymälöissä

Biologinen torjunta puutarhamyymälöissä: Bongaa torjuntaeliö Olemme syksyn aikana valmistelleet biologisen torjunnan ohjeistusta puutarhamyymälöihin. Tämä on ollut mielekästä: miettiä biologisen torjunnan käyttömahdollisuuksia uusissa käyttöympäristöissä ja torjunnan...

lue lisää

Joulun alla, Marjapromoottorin mietteitä

Jokainen tietää, että marjat kasvavat Suomessa kesällä. Kasvihuone- ja tunnelituotanto on tuonut marjakaudelle pituutta huomattavasti. Ensimmäiset taimet istutetaan helmikuussa ja viimeiset marjat poimitaan lokakuussa. Koko tämän pitkän kauden Biotukselta lähtee...

lue lisää

Biologinen torjunta suuressa mittakaavassa onnistuu

Huiskulan Puutarhassa siirryttiin vuonna 2019 käyttämään biologista torjuntaa koko joulutähtialalla. Muutoksen taustalla oli aikaisempien vuosin positiivinen kokemus onnistuneesta vihannespunkin biologisesta torjunnasta ruusulla. Myös kasvinsuojeluaineiden...

lue lisää

Joulutähden kirppusirkus

Joulutähden tuholaiset ja niiden biologinen torjunta Joulutähti (Euphorbia pulcherrima) on suomalaisten suosima joulukukka, jota Luken puutarhatilastojen mukaan viljellään vuosittain noin puolitoista miljoonaa kappaletta. Joulutähti sietää huonosti pitkiä kuljetuksia,...

lue lisää