Vaivaako kasvustoa villakilpikirvat, nappikilpikirvat tai amerikanripsiäiset?

10.6.2022

Vaivaako kasvustoa villakilpikirvat, nappikilpikirvat tai amerikanripsiäiset?

Torjuntaeliövalikoimamme on laaja, mutta silti haluamme monipuolistaa tuotevalikoimaamme tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Nyt meillä on tarjota uutuuksia mm. kasvitieteellisille puutarhoille ja muille viherkasvitoimijoille!

Nappikilpikirvoille meillä ei ole ollut aiemmin mitään torjuntakeinoja, mutta nyt rekisteröimme tuotteen myös niille. Lisäksi halusimme monipuolistaa villakilpikirvojen torjuntamahdollisuuksia. Kolmas uusi eliömme tehoaa amerikanripsiäisiä ja traakkipuuripsiäisiä vastaan.

Valikoimaamme tuli tänä vuonna nappikilpikirvoja vastaan epelikiilupistiäinen (Coccophagus scutellaris), villakilpikirvoja vastaan hyppykiilupistiäinen (Anagyrus fusciventris) ja ripsiäisiä vastaan petoripsiäinen (Franklinothrips vespiformis). Tutustutaanpas eliöihin hieman lisää…

 

Nelitäpläpirkko nappikilpikirvojen torjuntaan

Nelitäpläpirkko. Kuva Canva.

Nelitäpläpirkkoa käytetään torjumaan eri nappikilpikirvalajeja. Sille kelpaavat ravinnoksi useat nappikilpikirvalajit, kun taas epelikiilupistiäinen on spesifimpi. Nelitäpläpirkko on 5 mm kokoinen. Se on väritykseltään musta ja sillä on 4 punaista täplää selässä. Naaras voi elää useita kuukausia, jonka aikana se munii useita satoja munia lähelle kilpikirvoja. Toukat ovat harmaita ja niillä on selässä piikkejä. Ne ovat tehokkaimmillaan miedoissa lämpötiloissa, mutta toimivat hyvin aikaisesta keväästä loppukesään.

Nelitäpläpirkkoja on saatavilla 20 kpl ja 100 kpl pakkauksissa, kantoaineena paperisilppu. Nelitäpläpirkkoa käytetään ennakkotorjuntaan ja korjaavaan torjuntaan. Suuntaa-antavia esimerkkejä levitysmääristä: 1 kpl/m2, 5-10 kpl/kasvi tai 20-50 kpl/puu.

 

Hyppykiilupistäinen villakilpikirvojen torjuntaan

Hyppykiilupistiäisnaaras. Kuva: Entocare

Villakilpikirvojen torjuntaan on käytetty jo useita vuosia amerikanleppäpirkkoja (Cryptolaemus montrouzieri) sekä Anagyrus vladimiri (vanhalta nimeltään A. pseudococci) -loispistiäisiä. Molemmat lajit ovat torjunnassa tehokkaita ja torjuvat useita eri villakilpikirvalajeja. Kaunokilpikkä on yksi yleisimmistä villakilpikirvalajeista koristekasveilla. Halusimme tehostaa kaunokilpikän (Pseudococcus longispinus) torjuntaa uudella torjuntaeliöllä; hyppykiilupistiäisellä (Anagyrus fusciventris). Hyppykiilupistiäistä voidaan käyttää samaan aikaan amerikanleppäpirkkojen kanssa.

Hyppykiilupistiäinen loisii kaunokilpikän suurimpia kehitysasteita. Hyppykiilupistiäiset munivat kaunokilpikän sisään, jossa kiilupistiäinen kehittyy aluksi toukaksi, myöhemmin koteloksi. Loisittu kaunokilpikkä on pullea ja tumma. Lopuksi aikuiset hyppykiilupistiäiset tunkeutuvat kaunokilpikästä ulos. Aikuiset hyppykiilupistiäiset imevät nuorista kaunokilpiköistä elinnesteet ja tappavat ne samalla.

Hyppykiilupistiäistä käytetään sekä ennakko- että korjaavaan torjuntaan. Hyppykiilupistiäistä on saatavilla 25 kpl pakkauksissa (kantoaineena paperisilppu). Suositeltu levitysmäärä on lievään saastuntaan: 15-20 kpl/kasvi, pahaan saastuntaan: 25 kpl/kasvi.

 

Epelikiilupistiäinen nappikilpikirvojen torjuntaan

Epelikiilupistiäisnaaras. Kuva: Entocare

Epelikiilupistiäistä Coccophagus scutellaris käytetään torjumaan eri nappikilpikirvalajeja. Epelikiilupistiäinen on 1,5mm kokoinen ja väritykseltään musta. Naaraalla on selässä keltavalkoinen piste. Epelikiilupistiäiset torjuvat useita nappikilpikirvalajeja, mutta erityisesti mm. oranssikilpikkää (Coccus hesperidum) ja parsakilpikkää (Saissetia coffeae).

Epelikiilupistiäiset loisivat nappikilpikirvojen pienimpiä kehitysasteita ja loisitut nappikilpikirvat muuttuvat 2-3 viikon jälkeen mustaksi. Loisittu, tumma, kilpikirva jää kasvustoon kiinni. Luupilla on mahdollista nähdä kilpikirvassa pieni reikä, josta kiilupistiäinen on kaivautunut ulos. Tutkimalla näitä tummia kilpikirvan kuoria on epelikiilupistiäisen teho mahdollista havaita.

Epelikiilupistiäisiä käytetään korjaavaan torjuntaan, kun nappikilpikirvoja on jo havaittu kasvustossa. Epelikiilupistiäistä on saatavilla 25 kpl pakkauksessa (kantoaineena paperisilppu). Suuntaa-antavia esimerkkejä levitysmääristä: 10-15 kpl/m2 , 20-25 kpl/puu tai 20 – 25 kpl / 5 kasvia.

 

Petoripsiäinen amerikanripsiäisen ja traakkipuuripsiäisen torjuntaan

Aikuinen petoripsiäinen. kuva: Entocare

Petoripsiäistä (Franklinothrips vespiformis) käytetään eksoottisempien ripsiäislajien, kuten amerikanripsiäisen ja traakkipuuripsiäisen, biologiseen torjuntaan. Sekä toukat että aikuiset ovat tehokkaita petoja. Petoripsiäinen toimii myös ei-kukkivilla kasveilla.

Aikuinen naaras on väritykseltään musta ja sillä on vaalea ”vyö”. Koiraat ovat harvinaisia. Petoripsiäinen on noin 2 mm kokoinen ja muistuttaa käytökseltään hieman muurahaista. Toukat ovat ensin väriltään vaaleita, miltei läpinäkyviä ja muuttuvat myöhemmin punertaviksi. Nuoruusasteita on hankala havaita kasvustosta. Populaation muodostuminen kasvustoon kestää vähintään viisi viikkoa.

Petoripsiäistä käytetään korjaavaan torjuntaan. Petoripsiäistä on saatavilla 250 kpl ja 500 kpl (kantoaineena tattarinkuori) pakkauksissa. Lievässä saastunnassa 2-5 kpl/m2 ja pahassa saastunnassa 10-20 kpl/ m2

Petoripsiäisen toukka upeassa värityksessään. Kuva: Entocare

 

Eliöiden levitys kasvustoon

Kaikki edellä mainitut eliöt toimitetaan aikuisena. Purkista ”vapauttamisen” jälkeen ne lentävät kasvuston eri osiin etsimään kasvintuhoojia. Niiden levittäminen kasveille on helppoa ja nopeaa; petoripsiäinen ripotellaan kantoaineen kanssa suoraan lehdille, kiilupistiäisten purkit avataan kasvuston läheisyydessä ja paperisilppujen avulla siirretään pistiäiset kasvustoon. Niin petoripsiäisen kuin kiilupistiäistenkin havaitseminen kasvustosta voi olla hankalaa, niiden pienen koon vuoksi.

Kiinnostuitko?

Kiilupistiäiset sekä petoripsiäinen tulee meille Alankomaista Entocare -nimisestä yrityksestä. Entocare on erikoistunut eksoottisempien kasvintuhoojien biologiseen torjuntaan. Alkuun eliölähetys otetaan kerran kolmessa viikossa.

Ota yhteyttä:

Puutarhamyymälät ja vihersisustajat: Annaliina Hietanen annaliina.hietanen@biotus.fi

Kasvihuonetuotanto, kasvitieteelliset puutarhat: Heini Koskula heini.koskula@biotus.fi

Biotuksen kuvapankki on nyt julkaistu

Muutama vuosi sitten asiakkaamme heitti idean kuvapankista (kiitos vain Virpi 😊). Idea on viimein toteutettu ja viety käytäntöön! Kuvapankki on tarkoitettu asiakkaidemme omaan sosiaalisen median viestintään kertomaan biologisen torjunnan saloista. Esim....

lue lisää

Kirjanpainaja: houkuttele tuoksuilla, pyydystä ansaan

Kirjanpainajakoiras erittää naaraita houkuttavia tuoksuja, ns. feromoneja. Feromonit ovat monimutkaisia kemiallisia yhdisteitä, mutta niitä on mahdollista valmistaa synteettisesti. Usein kysytäänkin, että millainen haihdutin tai ansa on paras. Yksiselitteistä...

lue lisää

Valmisteluja kasvukauteen

Kuten moni teistä jo tietää aloitin työt Biotuksella marraskuun alussa 2021. Vastuualueinani ovat hedelmien ja avomaavihannesten biologinen kasvinsuojelu. Aiempi työskentelyni hedelmien parissa sekä Lukella että Ålands Hushållningssällskapilla Ahvenanmaalla loi oivan...

lue lisää

Torjuntaeliöiden käytön vinkit ja viilaukset

Vuoden 2022 teemana: Torjuntaeliöiden käytön vinkit ja viilaukset Biologisia torjuntaeliöitä on reilu parikymmentä eri lajia. Levitystapoja on useita. Päälle vielä lukuisat eri viljelmätyypit, viljelijät sekä puutarhoilla lopulta levitystyön tekevät työntekijät....

lue lisää

TOP10

Vajaa vuosi sitten asiakkaamme kyseli meiltä julistetta, jossa olisi kuvat niin tuholaisista kuin niiden aiheuttamista vioituksista. Tuumasta toimeen – päädyimme tekemään TOP10 julisteen, jossa esitellään kymmenen yleisintä kasvihuoneissa esiintyvää tuholaista sekä...

lue lisää

Niiton vaikutus ripsiäisiin

Niiton vaikutus ripsiäisiin Mansikan viljely kasvatustunneleissa on lisääntynyt huimasti Suomessa viime vuosina. Tunnelit pidentävät kasvukautta ja näin ollen kasvattavat potentiaalista satoa, mutta luovat samalla myös otollisen elinympäristön tuholaisille. Ripsiäiset...

lue lisää

Epätodellinen otsonivesi

Otsonivesi   Otsonivesi on vettä, jossa tehoaineena toimii antimikrobisuudestaan tunnettu otsoni. Jos nykymaailmassa jokin voi olla lähellä luonnonmukaista puhdistusainetta, niin otsoni. Sitä esiintyy mäntymetsän siimeksessä, aurinkoisella terassilla ja...

lue lisää

Feromoniansat apunamme

Feromoniansat apunamme hedelmien testiviljelmien kasvinsuojelussa Ahvenanmaalla ”Plommonvecklare fällor ute 12.5 i Demo-Jomala och 14.5 i Demo-Västanträsk” ja ” Plommonvecklare feromon bytat i Demo-Jomala och i Demo-Västanträsk 25.6” ovat suoria lainauksia...

lue lisää