Joulun alla, Marjapromoottorin mietteitä

22.12.2020

Jokainen tietää, että marjat kasvavat Suomessa kesällä. Kasvihuone- ja tunnelituotanto on tuonut marjakaudelle pituutta huomattavasti. Ensimmäiset taimet istutetaan helmikuussa ja viimeiset marjat poimitaan lokakuussa. Koko tämän pitkän kauden Biotukselta lähtee eliötoimituksia viljelijöille. Toki ensimmäiset ja viimeiset kuukaudet ovat leppoisia toimituksen suhteen verrattuna kiihkeimpiin kesäkuukausiin.

Mitä teen lokakuun ja helmikuun välissä? Syksyllä, kun tiloille on lähtenyt viimeiset toimitukset ja todetaan että kausi oli tässä, kokoan kauden pakettiin viljelijäkohtaisesti. Kirjaan ylös onnistumiset ja takkuilut, merkitsen pieniäkin huomioita, mistä voi olla apuja seuraavalle kaudelle. Mielelläni myös kuuntelen viljelijää heti kauden päätteeksi. Tässä vaiheessa on jo seuraavan vuoden kalenteri käsissä mihin merkitsen tärkeitä päivämääriä, ettei yksikään asiakas unohdu kevään koittaessa.

Talvikaudella myös kierrän paljon tapahtumissa, joiden valmistelu vie aikaa. Tänä syksynä se kaikki on tapahtunut kotoa käsin Kiskosta! Omasta työhuoneesta olen osallistunut mm. Kaamosmarjaan sekä Uuden Tekniikan Päivään. Tapahtumiin mietin mm. mainokset ja jos on puheenvuoroja, niin valmistelen niihin esitykset.

Wilhelmiina etätöissä kotitoimistolla

Jotta oma ammattitaito säilyy ja tietämys kasvaa, pitää työn ohella opiskella koko ajan. Etäyhteydellä olen kuunnellut luentoja ympäri maailmaa. Näistä tehdään muistiinpanot ja tietämystä lisätään myös työkavereiden kesken. Yksi tiedonmuru jostain luennosta kiinnittyy toiseen tietoon ja siitä sitten omaan työhön ja sitä kautta viljelijän hyödyksi.

Kaikki se mitä Biotuksesta näkyy erilaisissa somekanavissa, pitää myös valmistella. Miten luoda kasvukauden ulkopuolella Facebookiin päivityksiä, kun ei ole kauniita marjakuvia tai asiakkaiden lähettämiä otoksia pienistä ja vähän isommista eliöistä.

Etätyö ja etäyhteydet ovat lisänneet opiskelua eri digitaalisten kanavien haltuunottoon. Lukemattomat määrät erilaisia kanavia ja käytänteitä, joita ei ole tarvinnut ennen käyttää. Yksin työskennellessä kotona ei ole sitä työkaveria, jolta kysyä apuja. Onneksi Biotuksella on oma ”IT-Kalle” (Tietopartio Oy:n tukihenkilö, joka on jo yli vuosikymmenen ollut Biotuksessa apuna). Kalle ottaa etäyhteyden ja uupumatta neuvoo, miten koneet ja ohjelmistot saa pelittämään.

Välillä sitä itsekin miettii, mihin se tämäkin työpäivän solahti. Puhelin ei paljon soi mutta sähköpostia ja WhatsApp – viestejä kilahtelee tasaiseen tahtiin.
Jotakin uutta kehitetään joka talvi. Tietysti seuraavan kauden koetoiminta mietitään ja yhteydet niihin, joiden kanssa kokeet tehdään.

 

Biotus Oy:n LinkedIn -sivut

Biotus Oy:n LinkedIn -sivut

 

Viimeisin ponnistus on Biotuksen Linkedin sivut. Niihin pääset tutustumaan täältä: https://www.linkedin.com/company/biotus

Wilhelmiina Kallio
Marjapromoottori / Biotus Oy

Feromoniansat apunamme

Feromoniansat apunamme hedelmien testiviljelmien kasvinsuojelussa Ahvenanmaalla ”Plommonvecklare fällor ute 12.5 i Demo-Jomala och 14.5 i Demo-Västanträsk” ja ” Plommonvecklare feromon bytat i Demo-Jomala och i Demo-Västanträsk 25.6” ovat suoria lainauksia...

lue lisää

Metsien tuhohyönteiset

Metsien tuhohyönteisiä kartoittamassa Useat tutkimuslaitokset eri puolilla maailmaa pitävät yllä säännöllistä seurantaa maa- ja metsätalouden pahimmista tuhonaiheuttajista, niiden kantojen koosta sekä leviämisestä. Tällaisten seurantojen tarkoitus on ylläpitää...

lue lisää

Karkotetaan ja houkutellaan

Karkotetaan ja houkutellaan  – Kumppanuuskasvien hyödyntäminen kasvintuhoojia vastaan Kumppanuuskasvit ovat tuttu juttu monelle kotipuutarhurille. Usein niiden käyttö perustuu lähinnä perimätietoon. Mutta mitä annettavaa kumppanuuskasveilla voisi olla...

lue lisää

Oodi Odoolle

Oodi Odoolle, vai miten se menee? Jokaisella yrityksellä tulee aika vaihtaa silloin tällöin toiminnanohjausjärjestelmää. Tietoisuuteeni tuli sana Odoo lokakuun alussa. Siitä asti se on ollut osa jokapäiväistä työpäivääni. Joinakin päivinä uusi...

lue lisää

Laaduntarkkailu, osa 1

Jauhiaiskiilukaiset lähitarkastelussa Lausahdukset ”kyllä eliöitä on reilusti pakkauksissa”, ”kotelot kyllä kuoriutuvat viikon sisällä” eivät ole vain myyntilauseita tai hokemia, niille löytyy myös perusteet. Teemme torjuntaeliöiden määrätarkastukset säännöllisesti...

lue lisää

Mitä maksaa biologinen torjunta tunnelimarjaviljelyssä

Tämä kirjoitus on aikaisemmin julkaistu Puutarha Sanomissa (10/2019). Vaikka julkaisusta on tovi kulunut, niin laskelma-arviot ovat yhä päteviä. Biologisen torjunnan tavoitteena ei kasvihuone- ja tunnelimarjanviljelyssä ole täysin tuhohyönteisistä puhdas tila....

lue lisää

Biologinen torjunta puutarhamyymälöissä

Biologinen torjunta puutarhamyymälöissä: Bongaa torjuntaeliö Olemme syksyn aikana valmistelleet biologisen torjunnan ohjeistusta puutarhamyymälöihin. Tämä on ollut mielekästä: miettiä biologisen torjunnan käyttömahdollisuuksia uusissa käyttöympäristöissä ja torjunnan...

lue lisää

Biologinen torjunta suuressa mittakaavassa onnistuu

Huiskulan Puutarhassa siirryttiin vuonna 2019 käyttämään biologista torjuntaa koko joulutähtialalla. Muutoksen taustalla oli aikaisempien vuosin positiivinen kokemus onnistuneesta vihannespunkin biologisesta torjunnasta ruusulla. Myös kasvinsuojeluaineiden...

lue lisää

Joulutähden kirppusirkus

Joulutähden tuholaiset ja niiden biologinen torjunta Joulutähti (Euphorbia pulcherrima) on suomalaisten suosima joulukukka, jota Luken puutarhatilastojen mukaan viljellään vuosittain noin puolitoista miljoonaa kappaletta. Joulutähti sietää huonosti pitkiä kuljetuksia,...

lue lisää