Laaduntarkkailu, osa 1

8.2.2021

Jauhiaiskiilukaiset lähitarkastelussa

Lausahdukset ”kyllä eliöitä on reilusti pakkauksissa”, ”kotelot kyllä kuoriutuvat viikon sisällä” eivät ole vain myyntilauseita tai hokemia, niille löytyy myös perusteet. Teemme torjuntaeliöiden määrätarkastukset säännöllisesti niin tuonti, kuin omassa tuotannossa oleville tuotteille. Haluamme varmistaa tuotteiden laadun, kertoa siitä asiakkaillemme sekä antaa reaaliaikaista palautetta toimittajillemme. Vuoden 2021 aikana avaamme näitä laaduntarkkailun saloja, tässä kirjoituksessa keskitytään jauhiaskiilukaisiin, myöhemmin keväällä mm. kirvasääskiin ja petopunkkeihin.

 

Jauhiaiskiilukainen (Encarsia formosa)

Laaduntarkkailu

Laaduntarkkailulla tarkoitetaan tuotteen (mm. luvattu eliömäärä) tarkistamista optimiolosuhteissa. Omassa tuotannossa olevat eliöt (ripsiäis-, harsosääski- ja Swirskii -petopunkki) tutkitaan viikoittain, tuontituotteiden osalta laaduntarkkailua tehdään ennalta laaditun suunnitelman mukaan (kaikkia eri eliöitä ei ole mahdollista tutkia viikoittain).

Tarkastukseen valitut näytteet ovat samoja eriä, joita myös toimitamme asiakkaillemme. Tutkimalla samoja eriä huomaamme heti, jos tuotteessa on puutteita ja pystymme ilmoittamaan asiasta asiakkaille sekä tuottajalle.

 

Jauhiaiskiilukaiskortti mikroskoopin alla tarkastelussa.

 

Tutkittavasta torjuntaeliölajista riippuu, millaista menetelmää tarkastuksessa käytetään. Esimerkiksi petopunkkien kohdalla käytetään ns. ”pesumenetelmää” ja koteloina tai nuoruusvaiheina toimitettavien eliöiden (mm. jauhiaiskiilukainen, kirvavainokaiset ja -sääsket) osalla ”kuoriuttamismenetelmää”. Menetelmän valintaan vaikuttaa mm. onko eliö lentävä, käyttöolosuhteet ja eliön kehitysmuoto (kotelo, toukka vai aikuinen).

 

Jauhiaiskiilukaiskotelot lähikuvassa.

Jauhiaiskiilukaiset kuoriutetaan

Jauhiaiskiilukaisten osalta suoritamme kuoriutumiskokeita. 15 000 kpl kiilukaispakkauksesta valitaan 5 satunnaista korttia (kuva 1), joiden kotelomäärät laskemme mikroskoopilla (kuva 2). Koteloita yhdellä kortilla on yleensä noin 80-100 kpl. Kortit asetetaan rasioiden pohjalle ja rasioiden kansiin teipataan palat keltaista liima-ansaa (kuva 3).  Rasiat laitetaan 2 viikoksi huoneeseen, jossa on optimiolosuhteet koteloiden kuoriutumiselle. Kahden viikon aikana kuoriutuneet jauhiaiskiilukaiset lentävät liima-ansaan. Liima-ansasta laskemme ne 14 päivän kuluttua (kuva 4). Yhdestä kortista tulisi kuoriutua vähintään 60 jauhiasikiilukaista.

 

Jauhiaiskiilukaisten laaduntarkkailu

 

Melkein aina viidestä jauhiaiskiilukaiskortista kuoriutuu 300 kiilukaista, parhaimmillaan jopa 400 kpl. Vuonna 2020 tehtyjen laatutarkkailujen kuoriutumisprosentti oli pääsääntöisesti yli 100 %. Satunnaisesti kesällä kuoriutumisprosentti oli hieman heikompaa, mutta tästä informoitiin toimittajaa ja määrät saatiin pian kohdilleen!

Lisää laaduntarkkailusta voit kysellä: Heiniltä (heini.koskula@biotus.fi tai 040 5703536)

 

Kirjoituksen on kirjoittanut Biotuksen laaduntarkkailuvastaava: Annaliina Hietanen

Feromoniansat apunamme

Feromoniansat apunamme hedelmien testiviljelmien kasvinsuojelussa Ahvenanmaalla ”Plommonvecklare fällor ute 12.5 i Demo-Jomala och 14.5 i Demo-Västanträsk” ja ” Plommonvecklare feromon bytat i Demo-Jomala och i Demo-Västanträsk 25.6” ovat suoria lainauksia...

lue lisää

Metsien tuhohyönteiset

Metsien tuhohyönteisiä kartoittamassa Useat tutkimuslaitokset eri puolilla maailmaa pitävät yllä säännöllistä seurantaa maa- ja metsätalouden pahimmista tuhonaiheuttajista, niiden kantojen koosta sekä leviämisestä. Tällaisten seurantojen tarkoitus on ylläpitää...

lue lisää

Karkotetaan ja houkutellaan

Karkotetaan ja houkutellaan  – Kumppanuuskasvien hyödyntäminen kasvintuhoojia vastaan Kumppanuuskasvit ovat tuttu juttu monelle kotipuutarhurille. Usein niiden käyttö perustuu lähinnä perimätietoon. Mutta mitä annettavaa kumppanuuskasveilla voisi olla...

lue lisää

Oodi Odoolle

Oodi Odoolle, vai miten se menee? Jokaisella yrityksellä tulee aika vaihtaa silloin tällöin toiminnanohjausjärjestelmää. Tietoisuuteeni tuli sana Odoo lokakuun alussa. Siitä asti se on ollut osa jokapäiväistä työpäivääni. Joinakin päivinä uusi...

lue lisää

Mitä maksaa biologinen torjunta tunnelimarjaviljelyssä

Tämä kirjoitus on aikaisemmin julkaistu Puutarha Sanomissa (10/2019). Vaikka julkaisusta on tovi kulunut, niin laskelma-arviot ovat yhä päteviä. Biologisen torjunnan tavoitteena ei kasvihuone- ja tunnelimarjanviljelyssä ole täysin tuhohyönteisistä puhdas tila....

lue lisää

Biologinen torjunta puutarhamyymälöissä

Biologinen torjunta puutarhamyymälöissä: Bongaa torjuntaeliö Olemme syksyn aikana valmistelleet biologisen torjunnan ohjeistusta puutarhamyymälöihin. Tämä on ollut mielekästä: miettiä biologisen torjunnan käyttömahdollisuuksia uusissa käyttöympäristöissä ja torjunnan...

lue lisää

Joulun alla, Marjapromoottorin mietteitä

Jokainen tietää, että marjat kasvavat Suomessa kesällä. Kasvihuone- ja tunnelituotanto on tuonut marjakaudelle pituutta huomattavasti. Ensimmäiset taimet istutetaan helmikuussa ja viimeiset marjat poimitaan lokakuussa. Koko tämän pitkän kauden Biotukselta lähtee...

lue lisää

Biologinen torjunta suuressa mittakaavassa onnistuu

Huiskulan Puutarhassa siirryttiin vuonna 2019 käyttämään biologista torjuntaa koko joulutähtialalla. Muutoksen taustalla oli aikaisempien vuosin positiivinen kokemus onnistuneesta vihannespunkin biologisesta torjunnasta ruusulla. Myös kasvinsuojeluaineiden...

lue lisää

Joulutähden kirppusirkus

Joulutähden tuholaiset ja niiden biologinen torjunta Joulutähti (Euphorbia pulcherrima) on suomalaisten suosima joulukukka, jota Luken puutarhatilastojen mukaan viljellään vuosittain noin puolitoista miljoonaa kappaletta. Joulutähti sietää huonosti pitkiä kuljetuksia,...

lue lisää