Harsosääsket

 

Harsosääski Marika LinnamäkiTunnistus

Aikuiset harsosääsket ovat 3-5 mm:n mittaisia, hoikkia, tummia sääskiä. Niillä on helminauhamaiset, noin puolen ruumiin pituiset tuntosarvet. Harsosääskien jalat ovat pitkät. Siipien suonitukselle on tyypillistä siiven kärkeen päättyvä heinähankokuvio: hangon varsi alkaa siiven tyvestä ja piikit päättyvät siiven reunoihin. Harsosääsken toukat ovat jalattomia, vaalean läpikuultavia/valkoisia ja niillä on musta pääkapseli. Toukat voivat kasvaa jopa 8 mm:n pituiseksi.

Vioitus

Toukka koteloituu maahan. Harsosääskitoukat vioittavat lähinnä nuorien pistokkaiden ja taimien juuria. Suurien ja terveiden kasvien kasvulle toukista ei juurikaan ole haittaa. Harsosääskien toukkien vioittamien kasvin juurien kautta kasvitaudit voivat iskeytyä kasviin. Toisaalta sekä toukat että aikuiset harsosääsket levittävät myös suoraan kasvitauteja.

Biologia

Harsosääskien elämänkierto (muna, kolme toukkavaihetta, kotelo ja aikuinen) kestää 3-4 viikkoa (24°C). Naaraat laskevat 100-150 munaa viikon pituisen elämänsä aikana. Kuoriuduttuaan toukat elävät kasvualustan pinnalla, syöden pistokkaiden ja taimien hienoja hiusjuuria sekä kasvupisteen kallussolukkoa. Lisäksi sekä toukat että aikuiset harsosääsket syövät erilaisia leviä, sienirihmastoa sekä kaikenlaista mätänevää orgaanista ainesta.

Torjuntaeliöt

Harsosääskipetopunkki (Hypoaspis miles)

Pääasialliset torjuttavat kasvintuhoojat

Hypoaspis -punkkeja käytetään lähinnä harsosääskitoukkien torjuntaan, mutta ne saalistavat myös mm. hyppyhäntäisiä ja maahan koteloituvia ripsiäiskoteloita sekä jonkin verran myös liejukärpästen toukkia.

Toiminta ja biologia

Hypoaspis -punkkien nuoruusasteet ja aikuiset ovat petoja. Ne lävistävät saaliinsa suuosillaan ja imevät tämän elinnesteet. Yksi punkki voi syödä 8 pientä harsosääskitoukkaa päivässä. H. miles syö harsosääskien toukka-asteita, H. aculeifer syö sekä toukkia että munia.

Hypoaspis -punkin kehitys munasta aikuiseksi kestää noin 20 vuorokautta (20°C). Naaraiden munamäärä riippuu sekä lämpötilasta että saaliista. Esimerkiksi H. miles munii noin 50 munaa, kun sillä on ravintona harsosääsken toukkia (20°C). Hypoaspis -punkit ovat varsin pitkäikäisiä. Ne säilyvät kasvualustassa jopa 2-3 kuukautta, jos niillä on tarpeeksi ravintoa saatavana

Pitkäikäisyytensä ja moniruokaisuutensa takia Hypoaspis –punkit sopivat hyvin ennakkotorjuntaan. Sekä aikuiset punkit että toukat ovat petoja.

Pakkauskoot ja kantoaineet

Harsosääskipetopunkit Hypoaspis miles (oma tuotanto)

  • 10 000 petoa / 1 litran hylsy
  • 25 000 petoa / 1 litran hylsy
  • 125 000 petoa / 5 litran hylsy

Karvajalkapetopunkit Hypoaspis aculeifer (ei saatavana tällä hetkellä)

  • 10 000 petoa / 1 litran hylsy
  • 25 000 petoa / 1 litran hylsy

Käyttöohje

Hypoaspis miles sopii nopean elämänkiertonsa ja pitkäikäisyytensä takia hyvin varsinkin ennakkotorjuntaan.Punkit levitetään kantoaineessaan pieniin kasoihin kasvualustan päälle ruukkujen ollessa vielä tiiviisti yhdessä. Näin naaraat ja koiraat löytävät toisensa, parittelevat ja vasta sitten leviävät muihin ruukkuihin. Ruukkuja tulee pitää yhdessä noin 10 päivää, jotta punkit ehtisivät levitä ruukusta toiseen. Yleensä kertalevitys riittää.

Ripsiäistorjunnassa harsosääskipetopunkit levitetään kasvualustaan ennakkoon heti viljelykierron alussa, jolloin levitetään yksi teelusikallinen (noin 2 ml, eli noin 50 punkkia) punkkeja kantoaineessa taimen juurelle.

Kurkulla punkit voidaan levittää siten, että yhden kivivillasäkin päälle ripotellaan kasa punkkeja. Tästä kasasta punkit leviävät muualle säkkiin.

Ruusulla punkkeja ripotellaan pienissä erissä ruusupetiin tai pedin alle ympäri kasvihuonetta.

Huomioitavaa

Hypoaspis -petopunkkeja voidaan käyttää yhtäaikaisesti harsosääskien torjuntaan käytettävien sukkulamatojen kanssa.

Harsosääskipetopunkki (H. miles) ei kestä säilytystä jääkaapissa.

Isosukkula (steinernema feltiae)

Sukkulamato, Biotus Oy, Jarmo HolopainenPääasialliset torjuttavat kasvintuhoojat

Isosukkula -sukkulamatoja käytetään harsosääskitoukkien ja ripsiäiskoteloiden torjuntaan kasvualustasta. Lehvästökäsittelynä laji tehoaa myös miinaajakärpäsiin ja ripsiäisiin.

Toiminta ja biologia

Isosukkulat ovat noin 1 mm mittaisia sukkulamatoihin kuuluvia eliöitä. Sukkulamadot tunkeutuvat isäntäeliöönsä mm. tämän ruumiinaukkojen kautta ja vapauttavat kantamansa symbionttiset bakteerit. Bakteeri hajottaa toukan kudosta, jota sukkulamadot käyttävät ravinnokseen. Sukkulamatoihin kuolleet harsosääskitoukat ovat väriltään kellertäviä. Isäntäeliö muuttuu bakteeri-sukkulamatotehtaaksi ja kuolee pian saatuaan infektion.

Pakkauskoot ja kantoaineet

  • Isosukkula (Steinernema feltiae) 10 miljoonaa / pakkaus
  • Isosukkula (Steinernema feltiae) 50 miljoonaa / pakkaus
  • Isosukkula (Steinernema feltiae) 250 miljoonaa / pakkaus

Käyttöohje

Sukkulamatoseos voidaan liottaa ensin 5 litraan vettä (15-20°C), mahdolliset kokkareet rikotaan, jotta saadaan tasainen seos. Sukkulamatojen annetaan liueta noin 5 min. Tämän jälkeen seos laimennetaan suuremmalla vesimäärällä (vesimäärä riippuu käytettävästä käsittelytekniikasta, viljelyskasvista yms.). Sukkulamadot voidaan levittää kasvustoon suoraan esim. kastelukannulla, puhtaalla kasvinsuojeluruiskulla, tippukastelun kautta tai lannoiteannostelijan (Dosatron) kautta. Sukkulamatokäsittely olisi hyvä tehdä aikaisin aamulla tai iltasella, sillä sukkulamadot ovat herkkiä auringonvalolle. Niitä ei myöskään saa päästää kuivumaan.

Harsosääskitoukat (erityisesti joulutähdet ja muut herkästi juurtumisvaiheessa vioittuvat)

Ripsiäiset (ennakkotorjunta)

Käytettävä sukkulamatolaji: Steinernema feltiae Käytettävä sukkulamatolaji: Steinernema feltiae
Yleinen levitysohje kasvualustaan: 500.000 sukkulamatoa/m² Yleinen levitysohje kasvualustaan: 125.000 sukkulamatoa/m² per viikko.
Ensimmäinen levitys heti istutuksen jälkeen ja uusinta noin 2 viikon kuluttua, erityisesti harsosääskiherkillä kasveilla tai jos lämpötila kohoaa ajoittain yli 25 asteen, muussa tapauksessa kertakäsittely yleensä riittää tai käsittelyn uusitaan 6 viikon kuluttua. Levitysohje lehvästöön: saastunnasta riippuen 125.000 – 250.000 sukkulamatoa per neliö; Käsittelyt toistetaan viikoittain tai jopa 2-3 kertaa viikossa, kunnes saastunta saadaan kuriin.
Lievässä ja pahassa saastunnassa käsittely uusitaan viikoittain  

Huomioitavaa

Kasvinsuojeluruiskua käytettäessä paine ei saa ylittää 5 baaria. Ruiskusuuttimen on oltava vähintään 0,8 mm, alle 1 mm:n suodattimet tulee poistaa, jotta vältetään tukkeumat. Sekoita seosta säännöllisesti käsittelyn aikana, jotta sukkulamadot kantoaineineen eivät vajoa astian pohjalle. Käsittelyä tehtäessä sukkulamatoja ei saa päästää kuivumaan eikä niitä saa altistaa suoralle auringonvalolle. Käsittelyt tulisikin tehdä iltaisin tai aikaisin aamulla, jotta suora auringonpaiste ei pääse vaurioittamaan sukkulamatoja. Kun olet valmistanut sukkulamatolioksen, käytä se mahdollisemman nopeasti, suosittelemme liuoksen käyttöä 20-30 minuutin kuluessa sen valmistamisesta.

Sukkulamatoja käytettäessä tulisi kasvualustan olla 13-25 °C, isosukkulat eivät toimi kunnolla ja ne kuolevat nopeasti kasvualustan lämpötilan kohotessa useiksi päiviksi yli 30 asteeseen. Sukkulamadot eivät myöskään kestä jäätymistä tai kuivumista. Sukkulamatojen levityksen jälkeen onkin tärkeää, että kasvualusta on kostea käsittelyä seuraavan viikon jälkeen, mieluiten jopa useampia viikkoja. Toisaalta liika märkyys saattaa haitata sukkulamatojen toimintaa. Avaamatonta pakkausta voidaan säilyttää 4-8 ºC:ssa useita viikkoja, huomioi kuitenkin pakkauseen merkitty Parasta ennen- päivämäärä.

Sukkulamatoja voidaan käyttää yhdessä harsosääskipetopunkkien kanssa. Sukkulamadot ja harsosääskipetopunkit täydentävät toistensa toimintaa: sukkulamatojen teho alkaa näkyä suhteellisen nopeasti, kun taas harsosääskipetopunkit toimivat ajallisesti pidempään. Sukkulamadot ovat yhteensopivia myös useiden kemiallisten torjunta-aineiden kanssa, sillä sukkulamadot ovat suojassa maaperässä. Eri torjunta-aineiden varoaikoja kannattaa kuitenkin tarkistaa eri torjuntaeliötoimittajien nettisivuilta. Yhteensopivuudestaan huolimatta sukkulamatoja ei kuitenkaan tule levittää yhtäaikaisesti torjunta-aineiden kanssa.

Mekaaninen torjunta

Liima-ansat (arkki)

Liima-ansa arkki keltainen sininen Biotus Oy Heini KoskulaLiima-ansoja käytetään kasvihuoneissa tarkkailussa ja massapyynnissä. Harsosääskiä tarkkaillaan ja massapyydetään keltaisilla liima-ansoilla.

Arkkiansat (Catch-it) ovat kartonkia, joiden pinnassa on kuivumaton hyönteisliimakerros. Liima on peitetty suojapaperilla. Poista paperi ja pyydys on valmis käytettäväksi.

Arkkiansat voi asettaa kasvustoon esim. pujottamalla tikku liima-ansassa olevien reikien läpi. Laita ansoja tasaisesti ympäri kasvihuonetta. Mikäli tarkoitus on massapyydystää kasvintuhoojia, niin levitä ansoja reilusti (esim. 1 ansa/2–20 m2). Tarkkailussa ansoja voi käyttää esimerkiksi 0,5–1 kpl/100 m2.

Saatavilla olevat arkki-ansat:

  • 10 ×25 cm keltainen, yksipuoleinen,10, 50 tai 1000 kpl/paketti
  • 20 ×25 cm keltainen tai sininen, yksipuoleinen, 25 kpl/paketti tai 900 kpl/paketti
  • 20 ×25 cm keltainen, kaksipuoleinen, 20 kpl/paketti tai 700 kpl/paketti
  • 40 ×25 cm keltainen, kaksipuoleinen, 10 kpl/paketti tai 250 kpl/paketti
  • 7 ×30 cm sininen, yksipuoleinen, 50 kpl/paketti
Liima-ansat (rulla)

Rulla-ansa Keltainen Liima-ansa Biotus Oy Katrianna LeinoRulla-ansa Liima-ansa Biotus Oy

Rulla-ansa on polyeteenikalvoa ja sen molemmilla puolilla on tahmea liimapinta. Liima on myrkytön, vedenkestävä, eikä se kuivu lämpimissäkään olosuhteissa. Ansaa on helpompi käsitellä kahden henkilön voimin. Kokeilemalla löydät itsellesi sopivan keinon levittää ansat kasvihuoneeseen.

Vinkkejä rulla-ansan käyttöön:

  • Ansojen liima on hyvin tahmaista. Käytä käsiteltäessä hanskoja!
  • Levitettävät ansat kannattaa ottaa huoneenlämpöön edeltävänä päivänä, sillä rulla-ansojen käsittely on helpompaa ja liima joustavampaa ansan ollessa lämmin.
  • Liima voidaan poistaa käsistä ja muilta pinnoilta esim. tärpätillä tai denaturoidulla spriillä (varmista puhdistettavan pinnan kestävyys ennen puhdistusta).

Lyhyet ansapätkät:

Kierrä ansan reuna kepin ympärille, levitä ansasta sopiva pätkä, leikkaa ansa poikki ja kierrä toinen pää toisen kepin ympärille. Työnnä kepit esim. ruukkuihin ja pingota ansat suoraksi (käyttö: kukat, yrtit ja salaatit). Vaihtoehtoisesti pystysuuntaan ripustus kasvien väliin: taita liima-ansan ylä- ja alareuna keppien ympäri (esim. kurkku)

Koko rivin mittaiset pituussuuntaiset ansat:

  • Salaatilla, yrteillä ja kukilla ansoja voi vetää esimerkiksi seinien viereen ja pöytien alle massapyytämään liejukärpäsiä ja harsosääskiä. Pienemmässä mittakaavassa ansat voi nitoa niitä varten tehtyihin tukirakenteisiin.
  • Levitettäessä aseta rulla-ansa tankoon tms. telineeseen. Ansan pitää voida pyöriä vapaasti. Tarvittaessa tangon päähän voi tehdä ”stopparin”, jotta ansa ei pääse putoamaan.
  • Pidä ansa sopivan tiukalla. Jos ansaa kiristää liikaa, se voi katketa. Liian löysä ansa menee puolestaan ryttyyn.
  • Käsittele ansaa varoen, sillä pienet repeämät tai reiät ansassa voivat heikentää ansaa ja aiheuttaa sen katkeamisen.
  • Lähdettäessä levittämään ansaa, sido sen toinen pää tiukasti kiinni esim. pylvääseen. Ansan loppuessa keskellä riviä, jatketaan uudella ansalla sitomalla ansojen päät tiukasti solmuun.
  • Ansat levitetään ylhäältä kärryistä käsin tai alhaalta
  • Ansaa voi tukea kiertämällä sitä pylväiden tai orsien ympärille aina sopivin välein, ansan alaosaan voi laittaa kevyen painon (esim. pyykkipojan), jotta ansa ei taittuisi kaksinkerroin niin helposti.
  • Ansan taakse voi ensin levittää tukinauhan, jonka eteen ansa avataan

Saatavissa olevat rulla-ansa koot:

  •  5 cm x 100 m (keltainen ja sininen)
  • 15 cm x 100 m (keltainen ja sininen)
  • 30 cm x 100 m (keltainen, sininen ja valkoinen)

Apuvälineet rulla-ansojen levitykseen:

  • Rulla-ansa tuki/pidike   5kpl/pakkaus (15 cm leveälle ansalle)
  • Rulla-ansojen levityslaite (Apuväline rulla-ansojen levitykseen kurkkujen, tomaattien latvukseen. Rulla-ansan levityslaite helpottaa huomattavasti ansalevityksiä! Kysy lisää: esa.palmujoki@biotus.fi)

Rulla-ansojen levityslaite

 

Ostaessasi yli 20 rullaa, pyydä tarjous!

Yhteystiedot

BIOTUS OY

Tiilenlyöjänkatu 5
30100 FORSSA

Ammattiviljelijät:
info(at)biotus.fi
Puh. 040 5703536
(Puhelun hinta määräytyy asiakkaan oman liittymäsopimuksen mukaan, ei lisämaksuja.)

Kotipuutarhurit (TarhurinApu):
050 309 0810
neuvonta(at)tarhurinapu.fi

Biotus Oy:n sivuston teksti ja kuvat
© Biotus Oy / valokuvaajat

Y-tunnus 1840555-9

Pääsääntöisesti olemme tavoitettavissa

maanantaista perjantaihin klo 8-16